Elokuvakerho KIRKUVAN puolihistoria.

Kirkuva – Elokuvakerho – Puoli historiaa.



2013-09-20 Laatikon tyhjennysvideot youtubessa: http://youtu.be/nukIVozBfvI - http://youtu.be/vs4dOSP072M - http://youtu.be/cjlrCV5KePY
http://youtu.be/Fo5QcmVA5AM - http://youtu.be/HgScTUXfxVQ (2013-10-06)


Syksyllä 2013 ruskan jo saavuttua Keski-Suomeen löysin varastosta, johon oli saanut säilöä vanhoja tavaroita: kirjoja, lehtiä ym. esineistöä, pahvilaatikon, hajoamaisillaan olevan, jonka sisältö heti paljastui 80-luvulla Kirkkonummella pyörineen elokuvakerho kirkuvan aineistoksi, Kerhoa pyörittivät aikoinaan minä, Pertti Manninen, ja Markku Paavilainen urheiluseura Kirkkonummen Urheilijat hoivissa, itse asiassa sen nuorisojaostona. Seura oli TUL:n seura, siis silloin ”työläisurheilijoiden” seura.

Päätin tutkia laatikon sisällön saman tien ja muutamaa päivää myöhemmin, perjantaina 2013-09-20 aloitin työn. Sain käyttööni varaston vieressä olevan pienen kesähuvilan, josta kiitokset, ja klo 8.30 – 16.30 välisen ajan purin laatikkoa koko ajan tunnin mittaista ruokataukoa ja muutamia kahvihetkiä lukuun ottamatta.



Aluksi järjestin laatikon sisällön muutamaan kymmeneen kasaan eri aihein ja valmiiksi sain ohjelmistoluettelot niin monisteista kuin myös laatikoissa olleista lehdistä. Muutama vuosi puuttuu kokonaan siitä noin 10 vuodesta, jonka kerho pyöri Kirkkonummella.

Lisäksi löysin lehdistä hiukan sitä kaarta, jonka lastenelokuvakerhon pyörittäjä koki joutuessaan lasten vanhempien valitsemana kunnanvaltuustoon, jossa yhden jakson, neljä vuotta,  sekoitin parhaani mukaan kunnallisen päätöksenteon tunkkaisuutta!

Puran ensimmäiseksi ohjelmisto-osan. Muita osia tulevat olemaan lehtikirjoitusten lisäksi eri vuokraajien luettelot, osallistuminen joihinkin tapahtumiin, elokuvien hankkimiskuvioista hiukan ja muutakin elokuvatoimintaani liittyvään ja lopuksi kaikenlaisen sälän selittämistä, jos muistan, mitä niissä sitten on ollut.
Tämä oli jonkunlainen esipuhe ja päiväys tähän loppuun perjantai 2013-09-20 16:44 Pertti Manninen.

Kuvat: Perjantai 2013-09-20 10:04 ja 10:11. Lisätty 2013-10-20. Isonna!


Lauantai 2013-09-21 10:00 alkaen.
Sää on tänään Keski-Suomessa sateinen ja harmaa, mutta lämmin, Sadekin on jonkinlaista tihkua, mutta kyllä siinä lopulta kastuu. Jatkan siitä mihin eilen jäin. Aineistohan oli ryhmitelty kasoihin, ainakin pääpiirteissään. Aloitin esittämiseen liittyvistä asioista, aluksi filmiluetteloista,  ja päädyn lopulta erilaisten tapahtumien  ja kirjallisuuden kautta Helsingin elokuvateatteriohjelmistojen satunnaiseen muutaman viikon ohjelmakarttoihin 80-luvun alusta.

Vanhin kirjallinen dokumentti tässä laatikossa on Oy Kosmos-Filmi Ab:n  esitysaikavahvistus, jossa postitse luvataan lähettää Kirkkonummen Urheilijoille 16 mm:n elokuva: ”Bim- mustakorva II sarja”.  Päiväys on 23.7.80 ja esityspäivä 30.11.80. Hinta 100,00 ja vakuutus 1,00. Yleensä hain kelat  hotelli Presidentin talossa sijaitsevasta toimistosta.
Uusin vahviste on Suomi-Filmi Oy:ltä ”902 A Kuningas jolla ei ollut sydäntä ”, esitysaika 20.12.1987. 1 esityskerta, vuokra 250:00 ja kuljetusvakuutus 1:20, rahti 27:00, yhteensä 278:20. Yleensä hain elokuvat itse Kaitafilmiosaston varastosta, Uudenmaankatu 12. Varmaankin kuljetusmaksu sitten hyvitettiin lopullisessa laskussa, joka meni  rahastonhoitajan huomiin.

Eilispäivänä järjestin siis ohjelmistot kausittain. Niissä ensimmäinen osuu Syksyyn 1982, sunnuntai  17.10.1982 klo 16 Davy  Crockett ja jokirosvot ja klo 18 Elvis-elokuva Kutita minua. Viimeinen osuu talveen 1988, sunnuntai 7.2.1988 klo 15 ja 16 Nalle Puh sekä klo 17 Ronja Ryövärintytär.

En malta olla kertomatta aluksi vetoomuksesta ”Raakamateriaalia raakaa sortoa vastaan!”.



”Hyvä ystävä, elokuvantekijä!
Vaikka meidän työmme täällä saattaa tuntua vaikealta ja näköalat vähäisiltä, ei henkemme ja ihmisarvomme ole kuitenkaan päivittäin uhattuna. Vaikka taloudelliset vaikeudet haittaavat työtämme, elämme yltäkylläisyydessä verrattuna eteläisessä Afrikassa toimiviin kolleegoihimme, joille jokainen metri filmimateriaalia ja ääninauhaa, jokainen videokasetti on äärettömän arvokas.
Eteläinen Afrikka ei ole liian kaukana. Voimme siirtää täällä lojuvaa materiaalia sinne, missä sen käyttöarvo on mittaamattomasti suurempi. Suomen elokuvatyöntekijät ry:n aloitteesta kerätään 16 mm:n filmimateriaalia, ääninauhaa ja videokasetteja, luovutettavaksi ANC:n filmiryhmälle, joka toimii eteläisessä Afrikassa tukikohtanaan Lusaka, Sambia.
Me allekirjoittaneet olemme mukana tukikampanjassa ja vetoamme Sinuun, elokuva- ja videoalalla työskentelevä ja elokuvan ystävä! Älä tue välinpitämättömyydellä rotusorron jatkumista! Lahjoittamasi materiaali saattaa tallentaa korvaamattoman tilanteen!
Jörn Donner, Peter von Bagh, Rauni Mollberg, Kari Sohlberg, Esa Vuorinen, Aki Kaurismäki”
(allekirjoituksin).
Kääntöpuolella kerrotaan keräyksestä tarkemmin ja tukikonsertista. Miten vetoomus on joutunut Kirkuvan laatikkoon, en muista, mutta paras selitys olisi se, että olen saanut sen Elokuvakontaktista lyhytfilmejä hakiessani  Marja Pallassalolta.

Kuvat 2013-09-20 10:17 ja 10:22. Lisätty 2013-10-20. Isonna!


Ja sitten ryhmien luettelo:

1. Kirkuvan kausiohjelmistot:  1982-1988, puutteellinen.

Vuosiluvut ja kuvat lisätty 2013-10-12. Isonna!

1979,1980 JA 1981 PUUTTUVAT.

1982 SYKSY


1983 KEVÄT , 1983 SYKSY


1984 KEVÄT


1984 SYKSY , 1985 KEVÄT


SYKSY 1985


KEVÄT 1986 , SYKSY 1986 , KEVÄT 1987 JA SYKSY 1987 PUUTTUVAT.

JOUKUKUU 1987


TALVI 1988

KEVÄT 1988 JA SYKSY 1988: VIIMEISET ESITYKSET PUUTTUVAT.

Vuosiluvut ja kuvat lisätty 2013-10-12. Isonna!


2. Kirkkonummen Urheilijoiden Nuorisojaoston toimintasuunnitelma  vuosille 1983 ja 1984. Mahdollisesti puutteellinen. Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 1988. Täydellinen.

Kuvat lisätty 2013-10-12. Isonna!


3. Elokuvaluettelot:



Canada. Kanadan suulähetystö.
Uusia elokuvia -81.
Gaudeamus Elokuva. 16 mm elokuvaluettelo (Nro 2)
Oulun elokuvakeskus. Simson & Salli.
Ruusujen aika Oy. 16 mm elokuvaluettelo.
Suomen elokuvasäätiö. Esittelevä elokuvaluettelo.  Sivut 386-388 ja 458-461.
Suomi-Filmi Oy. Elokuvaluettelo 16 mm. Näytäntökaudelle 1.9.1981-82.
Suomi-Filmi Oy. Elokuvaluettelo 16 mm. Näytäntökaudelle 1982-83. (+2 lisäsivua).
Suomi-Filmi Oy:n luetteloon 1981-88 lisälehdet.
Suomi-Filmi Oy:n levitykseen siirtyneet Caudeamuksen elokuvat.
Walhalla ry.  Elämäni koirana.
Viihdekuva Oy. 16 mm ohjelmisto 1989-82.
Viihdekuva Oy. 16 mm elokuvien jatkoluettelo 1,9.1981. + lisäsivu.
Viihdekuva Oy. AV-välineiden ja niiden käyttöopas.  + lisäsivu.
(Sivu 30 jostakin luettelosta).

Kuva lisätty 2013-10-12. Isonna!


4. Lennäkkien monistus.

Pikapaino.  Copy Center.  Multiprint. Hinnasto 31.12.1981.
Kartonkivärimallit.
Kerhokorttipohjia.

Kuvat lisätty 2013-10-12. Isonna!


5. Lähetyslistoja.

Oy Kosmos-Filmi Oy. 4 kpl.
Taloudellinen Tiedotustoimisto. 3 kpl.
Suomi-Filmi Oy. 1 kpl.
Viihdekuva Oy,  Pakettikuori.

Kuva lisätty 2013-10-12. Isonna!


6. Festivaalit.

Tukholma 25.4 - 29.4.1984. 5:e nordiska barn- och ungdomsfilm …
Luettelo. “Filmer på böcker”.
Lehti. ”Barnfilmrutan”.
Lehti. Pråsen. 2 sivua.
Tilauslomake. Young Cinema International.
Kausiohjelma. Cinemateket-filmklubben, April 1984.
Kausiohjelma. Cinemateket-filmklubben, Maj 1984.


Oulu 18.11. -24.11.1985.
IV Kansainvälinen lastenelokuvafestivaali.
Ohjelma Sinä minä me-lehdessä.
Lehtiartikkeli. 300 kiloa elokuvaa tarvitsee taustatukea, Kaleva 23.11.1985.

Oulu 17.11. -23.11.1986.
V Kansainvälinen lastenelokuvafestivaali.
Kutsu.
Ohjelma.


Oulu 16.11. -22.11.1987.
VI Kansainvälinen lastenelokuvafestivaali.
Kutsu.
Hotellivaraus.
Säännöt.
Ilmoitetut elokuvat.
Ohjelma.
Lehdistötiedote.
(Kaupungin elokuvaohjelmistoa?)

Kuvat lisätty 2013-10-12. Isonna!


7. Animaatiokurssin osanottajalista.



(2012-12-29) Isonna!


8. Kurssiohjelmia, tapahtumaesitteitä ja kalusto-opas



Kuvat lisätty 2013-11-31. Isonna!


9. Lehtiä





Kuvat lisätty 2013-12-01. Isonna!


10. Kirkkonummen kansalaisopiston matkalasku  ja juhlavuoden elokuvanäytös.



Kuvat lisätty 2013-12-29. Isonna!


11. Käsinkirjoitettuja ohjelmistoluonnoksia.

Kuvat lisätty 2013-12-29. Isonna!


12. Helsingin elokuvateatterien viikko-ohjelmia 1981- 1983. 12 kpl.

Kuvat lisätty 2013-12-29. Isonna!


13. Muuta sälää
Lassen englanninkielen vihko.
Onnittelukortin osa?
Melontakerhon esite



Kuva lisätty 2013-12-29. Isonna!


14. Lukuisia eri Kirkkonummen lehtien numeroita. joissa ei ole Kirkuvasta tai sen vetäjästä mitään.

Kuva lisätty 2013-12-29. Isonna!


Lopuksi tänään.
Aurinko melkein pilkahti pilvien raosta. Harmaa on hiukan vaalentunut.
Nyt on kaikki aineisto kuvattu ja siitä kirjoittaminen tai pikemminkin sen järjestäminen luettavaksi tekstiksi ja kuviksi voi alkaa, kuvathan pitää ensin pienentää ja parannella, ehkä.  Myöhemmäksi jää.
Tämä oli nyt jonkinlainen esipuheen jatke ja aineiston esittely.
Lauantai 2013-09-21 16:35. Työpäivän pituus oli siis n. 6.5 tuntia. Pertti Manninen.

(Kuvat: Lauantai 2013-09-21 09:55 ja 14:22 Isonna!)


Sunnuntai 2013-09-22 09:00 alkaen.

(16 mm)

Elokuvakerho Kirkuva on aloittanut toimintansa vuonna 1979. Vuoden voi laskea siitä maininnasta kun syksyn 1984 ohjelmiston yhteydessä kerrotaan kuudennesta toimintavuodesta.
Alkuvuosilta ei nyt tästä laatikosta löytynyt mitään materiaalia, mutta esityksiä järjestettiin aluksi  Gesterbyn kerrostalojen kerhohuoneissa ja myöhemmin kyllä Gesterbyn kouluilla, suomenkielisellä ala-asteella ja ruotsinkielisen koulun parakilla (annexet), joka olikin mainio esityspaikka, kun se oli koulusta erillinen rakennus. Annexetia käytettiin usein myös eri järjestöjen kokoustilana.

Yhden tilanteen  muistan erityisesti. Eräs alakoululainen tyttö oli aluksi aina levoton tuolissaan, että aina pyöri ja katseli esittäjää ja projektoria, mutta muutaman kuukauden kuluessa hän  oppi keskittymään esitettävään elokuvaan ja katseli sitä niin kuin muutkin!

Ensimmäinen esitysaikavahvistus on Oy Kosmos-filmi Ab:n ”Bim-mustakorva II sarja” päivämäärällä 23.7.80 (esityspäivä 30.11.1980). Toinen saman yhtiön ”Mustalla merkitty valkea lintu” 17.10.80 (esityspäivä 25.1.1981). Kolmas saman yhtiön ”hyvästi kyyhkyset 7.11.80 (esityspäivä 1.2.1981). Neljäs saman yhtiön ”Vesipallosankarit” 2.1.81 (esityspäivä 2.1.1981).

Ilmaisia elokuvia aluksi esitettiin ja niitä sai lainata monistakin paikoista, mm. Suomi-Neuvostoliitto-seuran varastolta Hakaniemestä, piharakennuksesta ja myös Valtion AV-keskuksesta niinikään Hakaniemen isosta virastotalosta ja Taloudellisen Tiedotustoimiston AV-keskuksen filmikirjastosta Eteläranta 10:stä. Paikat ja ihmisetkin tulivat tutuiksi, kun niissä niin usein juoksin. Hakeminen ja palauttaminen suoraan varastosta oli kummallekin osapuolelle edullinen, filmi oli vain vähän aikaa poissa varastosta kun kuljetuspäivät olivat minimissään. Oulusta lennätettiin Finnairin City-terminaaliin rautatieaseman vieressä olevaan hienoon pikkurakennukseen, jossa on nyt Vltava-ravintola, jossa sielläkin on tullut käytyä junaa odotellessa.

Taloudellisen Tiedotustoimiston kolmesta laskusta (ilmaisista) löytyy seuraavat päivämäärät ja nimet: 31.12.80 ”Juha ja Rohmureikärobotti” (esityspäivät 31.1-6.1), vuokraaja Kirkkonummen Urheilijat Manninen, 23.2.81 ”Vauhtikilvan jättiläiset 35-39” tai ”Autoilun aamu” (esityspäivät 20.-24.2.81), vuokraajana  Gesterbyn  peruskoulun ala-aste Pertti Manninen puh 1912657 ja kolmannesta 11.3.81 ”Elävä metsä” ja ”Elävät järvet” (esityspäivät 13.-17.3.81).

(16 mm)

Syksy 1982

Ensimmäinen nyt käsillä oleva kausiohjelma on syksyn 1982 ohjelma. Näytökset järjestettiin juuri valmistuneessa Kirkkonummen pääkirjaston näyttelytilassa, jolle sitten kirjastolautakunnassa istuessani ehdotin nimeä Porkkala-sali,  joka sitten hyväksyttiin muutamaa kokousta myöhemmin kirjastonhoitaja Margareta Kull-Poutasen ehdottamana. Pimennysverhoista vannotin lautakunnan puheenjohtajalle, Fredrik Forsbergille, että niiden täytyy olla kunnolliset. Tulos oli kuitenkin pettymys. Valoa verhojen välistä pääsi saliin, mutta tähän oli tyydyttävä. Ensimmäinen näytös oli sitten jonkinlainen fiasko. Pikkulapsia tuli saliin niin paljon, etteivät kaikki mahtuneet. Tunnin päästä järjestettiin ylimääräinen esitys, mutta pettymyshän se niille oli, jotka eivät voineet jäädä odottamaan.  Voi olla, että näin tapahtui jonkun muun näytäntökauden alussa, nyt en ole ajankohdasta täysin varma.

(16 mm)

Syksyn 1982 ohjelmisto.

"KIRKUVA – KIRJASTON KINO – KIRKKONUMMEN URHEILIJOIDEN ELOKUVAKERHO
Su 17.10. klo 16 Davy Crockett ja jokirosvot,
klo 18 Elvis-elokuva Kutita minua! (K-12)
Su 24.10. klo 15  Nalle Puh ja Tiikeri ystävineen,
klo 16  Ruohometsän kansa (K-10)
La 30.10. klo 16  Nalle karkuteillä (huom päivä!),
klo 18 Milka (K-16, huom päivä!)
Su 14.11. klo 16  Pilvikallion vauhtikisat, 
klo 18  Ramses ja Unet
Su 21.11. klo 15 Krokotiili Keijo ystävineen,
klo 16  Siipirikot (K-12),
klo 18  Siipirikot (K-12)
Su 28.11. klo 18  Etsijät (K-12).
Su 5.12.klo 15  Emilia ystävineen,
klo 16 Musta Jack (K-10)
klo 18  Yö meren rannalla
La 11.12. klo 16 Peppi Pitkätossu seitsemällä merellä (huom päivä!),
klo 18  Olkikoirat (K-18, huom päivä!)
Su 19.12. klo 18 Pedon merkki

Sarja jakaantuu neljään toisiinsa limittyvään osaan:
PERHEEN PIENIMMILLE:
24.10. NALLE PUH JA TIIKERI on suomenkielinen Disneyn tuotantoa oleva piirroselokuva, jonka ohessa nähdään kaksi kaunista kanadalaista piirroselokuvaa.
21.11. KROTIILI KEIJO, NALLE JA JÄNÖ sekä LÖRPPÖSUU ovat hienoja neuvostoliittolaisia elokuvia, joissa puhutaan Suomea.
5.12. EMILIA on Camilla Mickwitzin luoma tyttö, joka esiintyy isänsä kanssa kahdessa elokuvassa EMILIA JA KOLME PIENTÄ TÄTIÄ sekä EMILIA JA KUNINGAS OSKARI. Lisäksi nähdään Heikki Partasen KÄYTÖSKUKKIA, joissa possut Hinku ja Vinku esiintyvät.

ALAKOULULAISILLE:
24.10. RUOHOMETSÄN KANSA on englantilainen Richard Adamsin romaaniin perustuva väkevä ja liikuttavan pitkä piirretty elokuva. (Sallittu vain 10-vuotiaille ja vanhemmille.
30.10. NALLE KARKUTEILLÄ kertoo luontoon karkumatkalle päässeestä sirkuskarhusta. Etsinnän yhteydessä eläintenkesyttäjä ja metsästäjä käyvät mielenkiintoisen keskustelun karhun oikeasta elinympäristöstä. Suomenkielinen neuvostoliittolainen elokuva.
14.11. PILVIKALLION VAUHTIKISAT on todellinen koko perheen elokuva, jossa jännittävien vaiheiden jälkeen norjalaisen Ivo Caprinon nuket yltyvät päätähuimaavaan ajoon. Suomenkielinen äänitys.
5.12. MUSTA JACK on englantilaisen Kenneth Loachin elokuva, jonka päähenkilöt ranskalainen hirmuinen merimies Musta Jack ja kaksitoistavuotias oppipoika Tolly sekä Belle-tyttö elävät 1700-luvun pyörteissä. Elokuva perustuu Leon Garfieldin kuuluisaan nuorisoromaaniin. (Sallittu vai 10-vuotiaille ja vanhemmille).
11.12. PEPPI PIKÄTOSSU SEITSEMÄLLÄ MERELLÄ on kesällä kuolleen ohjaaja Olle Hellbomin muistonäytös. Tämä ruotsinkielinen elokuva perustuu rakastetun Astrid Lindgrenin kertomuksiin.

YLÄLUOKKALAISILLE JA NUORILLE:
17.10 KUTITA MINUA! on amerikkalainen elokuva, jossa Elvis näyttelee pääosaa ja laulaa laulujaan. Elokuva on yksi osa tuotteesta Elvis. On jännittävää nähdä pilkistääkö tässä elokuvassa ihminen Elvis niin kuin joissakin hänen kuolemattomissa lauluissaan.
21.11. SIIPIRIKOT on viime vuosien vaikuttavin neuvostoliittolainen elokuva. Siipirikkoja ovat toisessa maailmansodassa vanhempansa menettäneet pojat, jotka sisäoppilaitoksen ilmapiirissä yrittävät kasvaa ja oppia elämään. Tämä Nikolai Gubenkon ohjaama elokuva on todellinen RAUHAN ELOKUVA, sen nähtyään ei voi hyväksyä sotaa.
28.11. ETSIJÄT on amerikkalaisen John Fordin kuuluisimpia elokuvia, jossa tiivistyy hienoksi kokonaisuudeksi monia ohjaajan luonteenomaisia aiheita: alituinen liikkeelläolo. Lännen historiallinen murros, jossa ottavat yhteen uusi kulttuuri ja vakiintumaton Villi Länsi. Tilanteen mukaantuomat ristiriidat heijastuvat Ethan Edwardsissa, joka säilyy yhtenä Fordin muistettavimmista henkilöhahmoista.

NUORILLE JA AIKUISILLE:
30.10 MILKA on Rauni Molbergin runollinen kuvitus Timo K. Mukan novellista.
14.11. RAMSES JA UNET on Heikki Partasen monivuotisen työn ihmeellinen ja hieno elokuva Egyptin historiasta. Jumalat ovat hylänneet meidät.
5.12. Erkko Kivikosken elokuva YÖ MEREN RANNALLA on viimevuosien merkittävimpiä suomalaisen ihmisen kuvauksia.
11.12. OLKIKOIRAT on yksi Sam Peckinpahin päätöitä. Elokuva on hyvin väkivaltainen. Väkivalta ei kuitenkaan ole itse päätarkoitus, vaan se kääntyy tässä elokuvassa itseään vastaan, kun se näytetään kaikessa järjettömyydessään. Elokuva on tehokas ja terve kuvaus sairaasta maailmasta. (Sallittu vain 18-vuotiaille ja vanhemmille).
19.12. PEDON MERKKI on Jaakko Pakkasvirran hieno tulkinta Suomen vaikeista vuosista Olavi Paavolaisen Synkän yksinpuhelun innoittamana.
SYKSY 82 LASTEN OHJELMAT 5 MK. AIKUISTEN 10 MK."

Tämä esittely on peräisin julisteen kopion osista. Esittelytekstien painovirheitä ei ole korjattu. Osa teksteistä on suoraan luettelojen mainosteksteistä, mutta tunnistan jotain omaakin erityisesti Elvis-elokuvan ja Siipirikkojen kohdalla: ”Todellinen RAUHAN ELOKUVA”. Olkikoiria en ilmeisesti ollut nähnyt aikaisemmin ja uskoin esittelytekstiä. Kirkkonummen yksi nuoriso-ohjaaja, Lasse Hessle, kyllä kertoi olevansa sitä mieltä, että väkivalta on itsetarkoitus ja sen johdosta elokuva on vastenmielinen, jotenkin näin.
Pilvikallion vauhtikisoista olimme hankkineet  jonkunlaisen jäännöspainoksen ja myimme sitä edullisesti jollemme jopa jakaneet sitä ilmaiseksi. Minulla on vieläkin niitä kaksi!

Emilia-elokuvien tekijään Camilla Mickwitziin minulla oli onni tutustua paria vuotta myöhemmin, keväällä 1984,  Tukholmassa pohjoismaisilla lasten ja nuorten elokuvafestivaaleilla ja kuunnella hänen kertomisiaan animaatioelokuvan tekemisestä.

(16 mm)

Ylimääräinen Tati-sarja joulukuun lopulla 1982

Jacques Tati oli kuollut samana syksynä ja Oulun elokuvakeskuksesta oli saatavana hänen filmejään (16 mm). Niissä tuli mukana paikallisen taiteilijan, jonka nimen olen unohtanut ja jonka olen tavannutkin ja myös hänen vaimonsa myöhemmin Oulussa käydessäni  elokuvasihteeri Pentti Kejosen ja muun porukan kanssa iltaa istuessani.

”Tati in memoriam
Tänä syksynä kuolleen ranskalaisen äänielokuvan hienoimman koomikon Jacques Tatin muistoksi KIRKUVA esittää Kirkkonummen kirjastossa  hänen kaikki elokuvansa aloittaen Joulun ja uudenvuoden välisellä viikolla.

Talven riemujen keskeltä kannattaa tulla illalla katsomaan Tatin huikean hauskaa maailmaa. esitykset alkavat klo 18.
Ma 27.12. LYSTIKÄS KIRJEENKANTAJA (1948)
Ti 28.12 RIEMULOMA RIVIERALLA (1952)
Ke 29.12 PLAYTIME (1965)
To 30.12. TRAFIC – LIIKENNE (1971)
Su 6.3 ENONI ON TOISTA MAATA (1957)

Tati on sanonut elokuvan tekemisestään: En voi tehdä elokuvia kuin pikkuleipiä. En ole leipuri. Katselen ihmisten elämää, kävelen ympäriinsä. Kuuntelen puheita, katson käytöksen tapoja ja yksityiskohtia, jotka paljastavat jokaisesta ihmisestä persoonallisuuden … Etsimättä sanomaa haluan antaa asun sille kauhulle, joka johtaa persoonallisuuden tukahduttamiseen tässä yhä enemmän mekanisoituneessa maailmassa.”
KIRKUVA – KIRJASTON KINO. Kaikkiin näytöksiin oikeuttava kortti 10 mk!
(Tatin teksti sivulta 246 jostakin).

(16 mm)

Kevät 1983

Tatin muisto-ohjelmiston esitteestä
Su 6.3 ENONI ON TOISTA MAATA (1957).

(16 mm)

(Kirkkonummen Sanomien yhdistyspalstalla  joulukuun lopulla 1982)

”Elokuvakevät 1983
Elokuvakerho KIRKUVA, toiselta nimeltään KIRJASTON KINO, järjestää Kirkkonummen kirjastossa keväällä (talvella) kolme näytäntösarjaa aloittaen sunnuntaina 2.1.1983.

Koululaisten sarja joka toinen sunnuntai klo 16:
Su 2.1. ERÄMAA ELÄÄ
Su 16.1. VARASTETTU ILMALAIVA
Su 30.1. KELTAISEN LAUKUN SEIKKAILUT
Su 13.2. LUUTNANTTI ROBINSON CRUSOE
Su 27.2. SALAPERÄINEN SAARI
Su 13.3. SUSIKOIRA VALKOHAMMAS
Su 27.3. PEPPI PIKÄTOSSU KARKUTEILLÄ
Kaikkiin tämän sarjan näytöksiin oikeuttava kortti 10 mk!

Nuorten ja aikuisten sarja joka toinen sunnuntai klo 18:
Su 2.1. TYTTÖ KALJASSA (Menzel)
Su 16.1. VERONIKA VOSSIN KAIPUU (Fassbinder)
Su 30.1. OLEN UJO MUTTA PARANEMAAN PÄIN (Richard)
Su 13.2. MARIA BRAUNIN AVIOLIITTO (Fassbinder)
Su 27.2. LAUTAARIT (Lotinu)
Su 13.3. CAFE EUROPA (pääosassa Elvis)
Su 27.3. HEMPAN BAARI (Thelestam)
Kaikkiin tämän sarjan näytöksiin oikeuttava kortti 10 mk!

Esikouluikäisten elokuvatunti kolmena sunnuntaina klo 15:
Su 16.1. ELOKUVATUNTI PERHEEN PIENIMMILLE
Su 13.2. ELOKUVATUNTI PERHEEN PIENIMMILLE
Su 13.3. ELOKUVATUNTI PERHEEN PIENIMMILLE
Kaikkiin tämän sarjan näytöksiin oikeuttava kortti 5 mk!
KIRKUVAA pyörittää Kirkkonummen Urheilijoiden nuorisojaos jo viidettä vuotta!”
(Kirkkonummen Sanomien yhdistyspalstalla  joulukuun lopulla 1982)

Kirkkonummen Sanomat julkaisi ystävällisesti kaikki sinne lähetetyt ohjelmatiedot ja yleisönosastokirjoitukset muistaakseni yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kummassakin. Lehden tämän numeron apinalaatikossa oli seuraavaa; ”Kirkkonummen Sanomat: Julkaisija Kustannusliike Kirkkonummen Sanomat … Ilmoituskonttori – Pikkuilmoitukset. Suora linja Linda Määttä, Ilkka Jouhki. Päätoimittaja Mikko I. Salo … Sivukonttori  … Timo Sarin … Puolueista riippumaton kotiseutu., kunnallis- ja talouselämän uutislehti … Painopaikka: Oy Maakansa, offsetrotaatio 1982 ”.

Syksy 1983

Kuntalainen-lehti kertoo 17.10.1983 numerossaan 3 elokuvakerhon toiminnasta etusivullaan:

”35 mm projektoria tarvitaan. Kirkuva – elokuvan lipunkantaja Kirkkonummella.
Kirkuva-elokuvakerhon perustivat muutamat vanhemmat viisi vuotta sitten. Kirkkonummen urheilijat otti kerhon suojelukseensa takaamalla sen talouden ensimmäisellä näytäntökaudella. Kerho menestyi alusta lähtien, urheiluseuran rahoja ei tarvittu. Tosin se ei ole mitään seuralle tuottanutkaan. Ainoat jotka kerhosta ovat hyötyneet, ovat katselijat. Elokuvia näyttänyt Pertti Manninen toteaa, että ”35 mm projektoria kunnassa tarvittaisiin, nyt kuvat on näytetty 16 mm projektorilla ja se on huomattavasti kaventanut elokuvien tarjontaa”

Alkuvaiheiden hankalasti pimennettävistä tiloista ja aamuyöstä tapahtuvista projektorin hakumatkoista sekä uskomattomista yläasteen kouluneuvoston lapsille asettamista auditorion käyttökielloista on päästy ja nyt Kirkkonummen kirjaston Porkkala-Sali on tarjonnut hienot puitteet elokuvaesitysten järjestämiselle.
Kerhon toiminnan innoittajana on koko ajan ollut se mahdollisuus, jota Kirkkonummella ei millään muulla kulttuurin alalla paitsi kirjastolla ole ollut: tarjota välähdyksiä maailman parhaista elämyksistä.

Sarjat ovat olleet korkeatasoisia ja monipuolisia vaikka kerho onkin koko ajan ollut 16 mm:n elokuvatarjonnan varassa. Tämä tarjonta lienee parikymmentä prosenttia kaikista elokuvista ja uusista ei sitäkään. Puheet 35 mm:n projektorista kuntaan ovat menneet kuurojen korvien ohi.

Tänä syksynä kahtena ensimmäisenä viikonvaihteena kerhon näytöksissä on käynyt 425 katsojaa ja jälleen yksi sarja tuli täyteen. Viime keväänähän perheen pienimpien sarja piti jakaa kahtia ja nyt vuorossa oli koululaisten sarja. Lapset ovat olleet uskollisimpia ja kiitollisimpia kerholaisia. Sirkan vetämät perheen pienimpien näytökset ovatkin parasta mitä Suomessa on tarjolla viiden muun lasten elokuvakerhon kanssa.

Järjestäjien ilo on katselijoiden tyytyväisyydessä ja siinä, ettei Kirkkonummelle ole jäänyt väliin sukupolvea, jolle säännöllinen elokuvissakäynti ja elokuvakerhotoiminta ei olisi tullut tutuksi. Kolmisenkymmentä lastennäytöksissä käynyttä on nyt mukana nuorten sarjassa. Väärin ei liene sanoa, että KIRKUVA on ollut elokuvakulttuurin lipunkantaja Kirkkonummella.”

Kuva: Kirjaston Porkkalansali on ”vallattu.
(Kuntalainen-lehdessä 17.10.1983)

Tekstiä en ole itse kirjoittanut, vaikkei siinä kirjoittajan nimeä olekaan. Minua haastatteli muualla työskentelevä nuori naistoimittaja, jonka nimeä en kyllä muista. Siihen aikaan, ehkä vieläkin, puoluelehtiin ei kirjoiteta omalla nimellä.  Erityisesti Kirkonkylän yläasteen koulun rehtori  Erkki Haataja vastusti auditorion käyttämistä. Hän rakasti tenniksen peluuta koulunsa liikuntasalissa jopa niin paljon, että sinne ei rakennettu mitään katsomo-osaa, jotta siellä ei voisi järjestää mitään pelejä viikonloppuisin. Kirjoituksessa mainittu Sirkka on Sirkka Suni, joka myöhemmin valittiin kunnanvaltuustoon ”vihreänä” ja allekirjoittanut samoissa vaaleissa ”punaisena”. Emme kyllä vielä silloin ajatelleet mitenkään tekevämme vaalityötä, ainakaan minä en!

Tämän numeron apinalaatikossa. ”Kuntalainen. Julkaisija: Kirkkonummen Demokraattinen Kunnallisjärjestö ry. Vastaava toimittaja: Seppo Lintunen … Ilmoitukset: Ari Tuupanen … Painopaikka: Yhteistyö Helsinki 1983”.


Syksy 1983

(16mm)

(Ilmoitus Kuntalainen-lehdessä 17.10.1983)

"KIRKUVA SYKSY – KIRJASTON KINO
Elokuvakerho KIRKUVA tarjoaa syksyllä neljä eri kerhoa KIRKKONUMMEN KIRJASTOSSA:
MINTTU JA MIINA kolmena sunnuntaina klo 14 ja klo 15.
Su 30.10. Miinan juhlat, Armoa ja Karinan päivän työt
Su 27.11 Miina meren rannalla, Muurahaiset touhussaan sekä Karina kotona ja kaupungissa.
Tämän kerhon kortti 5 mk.

USKOMATON SEIKKAILU joka toinen sunnuntai klo 16.
Su 16.10. USKOMATON SEIKKAILU (USA 1963, suomenkielinen)
Su 30.10. KOLMANNEN KIERTOTÄHDEN SALAISUUS (Neuvostoliitto 1982, suomenkielinen)
Su 13.11. IHMEELLISEN ASTEEN YHTEYS (USA 1980)
Su 27.11. KAPTEENI HORATIO HORNBLOWER (USA/Englanti 1961)
Su 11.12. PIKKU PIETARIN PIHA (Suomi 1961)
Tämän kerhon kortti 15 mk.

ETSIJÄT joka toinen PERJANTAI klo 18
Pe 14.10. OLET JO ISO POIKA (Francis Ford Coppola, USA 1967)
Pe 28.10. RAKASTAJATAR (Jacques Becker, Ranska 1952)
Pe 11.11. LÄNNEN KIEROIN KAVERI (Joseph L.. Mankiewicz, USA 1970)
Pe 25.11. ETSIJÄT (John Ford, USA 1956)
Pe 9.12. SALAISUUKSIEN TALO (Vilgot Sjöman, Ruotsi 1979)
Tämän kerhon kortti 15 mk.

SININEN ENKELI joka toinen sunnuntai klo 18
Su 16.10. KORPPI SYLISSÄ (Carlos Saura, Espanja 1975)
Su 30.10.  SININEN ENKELI (Josef von Sternberg, Saksa 1930)
Su 13.11. MEPHISTO (Istvan Szabo, Unkari 1981)
Su 27.11. SHAKINPELAAJAT (Satyajit Ray, Intia 1977)
Su 11.12. ENSI-ILTA (John Cassavetes, USA 1977)
Tämän kerhon kortti 15 mk. Kerhossa myydään Heinrich Mannin romaania SININEN ENKELI 20 mk:lla. (Tämän loppuunmyydyn kirjan listahinta oli 67 mk.)

KIRKUVA-elokuvakerhoa pyörittää Kirkkonummen Urheilijoiden nuorisojaosto jo viidettä vuotta. Uuden kirjaston viihtyisissä tiloista siitä on tullut KIRJASTON KINO. Tervetuloa vanhat ja uudet elokuvan ystävät kokemaan yhteisen katsomisen synnyttämä tunnelma!
(Ilmoitus Kuntalainen-lehdessä 17.10.1983)

MINTTU-sarjasta näyttää pudonneen yhden esityksen tiedot jonnekin.

Kevät 1984

(16 mm)

"Kirkuvan elokuvakevät
GESTERBYN NUORISOTALOLLA
JOKA TOINEN SUNNUNTAI KOULULAISILLE JA VANHEMMILLE
Su 15.1. klo 16 PEKKA TÖPÖHÄNTÄ/ Pelle Svanlös (Ruotsi 1981, puolentoista tunnin väripiirretty).
Su 29.1. klo 16 SUKELLUSLAIVALLA MAAPALLON YMPÄRI/ 20000 Leagues under the Sea (USA, 1954, Disneyn tuottama näytelmäelokuva)
Su 12.2. klo 16 RIEMUKUPLA/ The Love Bug (USA 1968, Disneyn ensimmäinen Herbie-elokuva).
Su 26.2. klo 16 ENONI ON TOISTA MAATA/ Mon Oncle (Tati, Ranska 1958, Herra Hulot ensimmäisen kerran.
Su 11.3. klo  16 BIM MUSTAKORVA/ Belii Bim tsornoe uho (1.OSA) (Neuvostoliitto 1978, hieno kuvaus koirasta ja ihmisistä).
Su 25.3. klo 16 BIM MUSTAKORVA (2. OSA).
Kaikkiin tämän sarjan näytöksiin oikeuttava kerhokortti 15 mk!
JOKA TOINEN SUNNUNTAI klo 16."

Nämä tiedot kotiin jaetusta vaaleanpunaisesta lennäkistä.

(16 mm)

Kirkuvan elokuvakevät
GESTERBYN NUORISOTALOLLA
(KAKSI KERTAA SUNNUNTAINA!)
Su 15.1. klo 14.00 (HUOM AIKA!) ROSVOJA, ROSVOJA/ Time Bandits Gilliam, Englanti 1981)
Pe 20.1. klo 18.30 FAT CITY - KOVA KAUPUNKI/ Fat City (Huston, USA 1971)
Pe 27.1. klo 18.30 HYVÄ KAVERIT JA PAHAT KAVERIT/ The Good Guys and the Bad Guys (Kennedy, USA 1969)
Pe 3.2. klo 18.30 ARMOTON ASE/ 3.10 to Yuma (Daves, USA 1957)
Pe 10.2. klo 18.30 ILTA OOOPERASSA/ A night at the opera (Wood, USA 1935, Marx-veljekset!)
Su 28.2. klo 14.00 (HUOM! AIKA) ENONI ON TOISTA MAATA/ Mon Oncle (Tati, Ranska 1958)
Pe 2.3. klo 18.30 KAPTEENI HORATIO HORNBLOWER/ Captain Horatio Hornblower (Walsh, USA ja Englanti 1981)
Pe 9.3. ULOVA MYLLÄRI (Pakkasvirta, Suomi 1982)
Pe 16.3. klo 18.30 BRILJANTTIKÄSI/ Brilliantovaja ruku) (Gaidai, Neuvostoliitto 1968)
Pe 23.3. klo 18.30 KESÄYÖN HYMYILYÄ/ Sommarnattens leende (Bergman, Ruotsi 1955)
Kaikkiin tämän sarjan näytöksiin oikeuttava kerhokortti 15 mk!
PERJANTAISIN klo 18.30."

Nämä tiedot keltaisesta kerhokorttipohjasta, jossa teksti oli paikoitellen vaikeasti luettava, joten painovirheitä saattaa olla!
Keväältä 1984 ei ole mitään tietoa perheen pienimpien sarjasta, mutta uskoisin senkin jatkuneen Sirkan hoivissa!

Kuntalainen lehdessä 30.04.1984 sivulla 5 melkein koko sivun juttu: Päätoimittaja Seppo Lintunen oli pyytänyt kirjoittamaan jotakin. Ilmeisesti olin jo lupautunut ehdokkaaksi syksyn kuntavaaleihin. En enää muista milloin ehdokasasettelu tapahtui, Politiikkaan olin joutunut veteraanipoliitikko Edvard Erikssonin pyynnöstä, kun hän pyysi minua kirjastolautakuntaan edustamaan SKDL:ää. Olinhan silloin kirjastoon liittyvissä töissä Tieteellisten kirjastojen atk-yksikön suunnittelijana, Toimipaikkana muuten äärettömän hieno paikka: Helsingin yliopiston päärakennuksen kivijalka ja ikkunat Hallituskadulle. En ollut ollut mitenkään mukana politiikassa ja Edvard Eriksson, ”Eetu”, sai lepyttää järjestönsä jäseniä kertomalla, että ”kyllä hän osastoonkin liittyy”. Niin kuin liitynkin ja rupesin maksamaan kokouspalkkioistani ns, ”puolueveroa”.  Ja nyt siis Kuntalaisen kirjoituksesta joitakin lauseita.

30.04.1984

”Pertti Manninen
Räjähtääkö Gesterbyn nuorisotalo?

Kauan odotettiin
Viisi vuotta sitten Pirkko soitti allekirjoittaneelle nuorisotoimistosta ja pyysi mukaan luovuttamaan kirjelmää valtuustolle Gesterbyn nuorisotalon vauhdittamiseksi.

Toimintaa
Talo on ollut nyt käytössä neljä kuukautta. Avauksen suoritti Kirkkonummen urheilijoiden tuottama KOM-teatterin esitys JUSSI LAIDASTA LAITAAN JA PEDRO PAPUMAHA. Näytelmä keräsi 270 eri ikäistä kuntalaista viihtymään hienoon teatterihetkeen. Seuraavana viikonloppuna olivatkin avajaiset, joissa Kirkkonummen nuorisoteatteri esitti valtakunnallisessa taidetapahtumassa palkitun SEITSEMÄN UNELMAN SAAPPAAT.
Seuraavana päivänä aloitti elokuvakerho KIRKUVA kevään sarjansa. Se järjesti kaikkiaan kaksikymmentä elokuvanäytöstä perjantaisin ja sunnuntaisin ja parhaana viikonloppuna 400 eri ikäistä kuntalaista viihtyi kerhon näytöksissä! Kirkkonummen urheilijat eli KIRKU kokeili myös lauantai-iltaa ja esitti Chaplinin KULTAKUUMEEN, jonka jälkeen pelattiin pingistä, biljardia ja shakkia sekä tavattiin tuttuja.

Nuorisolautakunta ja projektori
Taloon on rakennettu esityskoppi projektoreita varten (16 mm ja 35 mm). Se on ollut tyhjänä KOKO AJAN! KIRKUVA on ollut lainaprojektorin varassa, jonka kuljettaminen on aiheuttanut järjestäjille ylimääräisen riesan. KIRKUVA ei ollut uskoa silmiään ja korviaan, kun paljastui, ettei 3,5 miljoonaa markkaa maksaneessa talossa ei ole minkäänlaista projektoria! Nuorisolautakunta on projektoriasiassa varsinainen sooloilija. Viime syksynä se päätti YKSIMIELISESTI ehdottaa, että taloon hankitaan 35 mm:n projektori.

Virkamiehet (!) muuttivat esitystä niin, että kunnanhallitus joutui palauttamaan asian takaisin lautakuntaan tutkittavaksi. Nuorisosihteerit (Kauhanen ja Nyqvist) tekivät ansiokkaan selvityksen jossa perusteltiin molempien projektorien tarpeellisuutta ja käyttökelpoisuutta. Pienellä rahalla olisi voitu suurelle joukolle kuntalaisia korjata lähes täydellinen elokuvakasvatuksen puute, joka Kirkkonummella vallitsee. KKIRKUVAN esitykset rajoittuvat niihin elokuviin, jotka on lähes sattumanvaraisesti kavennettu 16 mm:n levyisiksi. SELVITYS MAKASI JOSSAKIN USEITA KUUKAUSIA.

Helmikuun lopulla lautakunta uskoi kokoomuksen Haapaniemen valheita kymmenkertaisista filmivuokrista ja päätti 16 mm:n projektorin hankkimisesta. 35 mm:n projektorin hankkimista päätettiin NYT HARKITA vastoin esittelijän (Kauhasen) esitystä, jonka mukaan ko. projektori olisi päätetty HANKKIA! Harkitsemisesityksen teki tietenkin PROJEKTORINTYRMÄÄJÄ Haapaniemi!

Huhtikuun lopulla talossa ei ole näkynyt minkäänlaista projektoria. Toivottavasti ensi syksynä KIRKUVA:n jatkaessa näytöksiään olisi joku projektori käytettävissä, vuotta myöhemmin kuin lautakunta päätti sen ensimmäisen kerran hankkia 3,5 miljoonaa markkaa maksaneeseen nuorisotaloon!
On valitettavaa, että lautakunta tuhrii aikaansa tällaisessa, kun se voisi käyttää energiaansa TOIMINNAN LISÄÄMISEKSI EIKÄ TYRMÄÄMISEKSI!

Räjähtääkö nuorisotalo?
Neljä kuukautta on suhteellisen lyhyt aika talon käytön arvioimiseksi. Edellä oleva osoittaa kuitenkin, että epäilijöiden ennusteet ja toiveet eivät toteutuneetkaan. Kävijämäärät ovat jo sitä luokkaa, että nuoret ovat osoittaneet tarvitsevansa taloa ja viihtyneet siellä. Se tunnetaan omaksi.
Nuoria tulevat auttamaan todellista nuorisotyötä TEKEVÄT järjestöt, KIRKU, KIRKUVA, Gesterbyn kilta, SOTUKO ja Demokraattiset nuoret (Murkku-kerho) parhaat mainitakseni, muut tulevat ontuen perässä, toiset jopa väärään suuntaan pyrkien. Tietenkään ei nuorisolautakunnan toimintaa saa eikä voi unohtaa. Se on tehnyt käytettävissä olevilla voimavaroilla työtään ihan hyvin (paitsi projektoriasiassa!) Liian usein näkee talon kuitenkin tyhjillään ja ulkona odottelijoiden pettymyksen, kun ovet eivät aukenekaan!

RÄJÄHTÄÄKÖ TALO? Kyllä räjähtää, niiden niskaan, jotka vastustivat sen rakentamista ja nyt vastustavat sen käyttöä!”

Kuva: Pertti Manninen toteaa tässä, että nuorisotalossa on projektoria varten huone mutta itse projektoria taloon ei vielä ole saatu.

(Pertti Manninen. Kuntalainen 30.4.1984, numero 2).

Tällainen oli kyllä jäänyt unhoon ellei kirjoitusta tästä käsillä olevasta ”ihmelaatikosta” olisi löytynyt. Voi vain kuvitella kuinka tällaiset asiat vuosikymmeniä myöhemmin löytyvät netin hakukoneilla, jonne tämäkin kirjoitus on syytä laittaa löydettäväksi. Silloisen nuorisolautakunnan puheenjohtajana toimi siis Timo Haapaniemi ja nuorisosihteerit olivat Jarmo Kauhanen ja Jan Nyqvist.

Sunnuntai 2013-09-22 17:45 kiirehtien muihin tehtäviin.  Koko päivähän tässä meni, lähes 9 tuntia. Pertti Manninen.


Jatkuu. Ulkona 8, sisällä 19 astetta, Vaalean harmaa päivä, ei sada, Kahvi on keitetty ja edessäni pöydällä ja klo on 08:45 maanantaina 2013-09-23. Eilen illalla myöhään vein tähän mennessä kirjoitetun nettiin ja laitoin sen googlen löydettäväksi jonkun viikon kuluessa. Minulla oli käyttämättä www.elama.fi –niminen sivusto, johon nyt ensimmäisen kerran vein aineistoa. Logoksi yritin jäljitellä LIFE:n logoa, mutta tulos on aika kömpelö. Ilmeisesti väri on oikea, wikipediasta,. Muuten kirjaimet ovat kovinkin erilaisia ja suomen ”ELAMASSA on kirjaimiakin enemmän, joten logosta tuli leveämpi. Parempaan en nyt tähän hätään pystynyt. Sivuston koko osoite on http://www.elama.fi/kirkuva/kirkuva.htm
Vuorossa on nyt siis syksy!

Syksy 1984

Kuntalainen 4.9.1984, numero 3, Vaalit lähestyvät ja puoluelehdet ilmestyvät. Minullakin on tässä numerossa kirjoitus ”Onko ydinaseeton Kirkkonummi hölynpölyä?” ja Kirkuvan syksyn ohjelmisto-ilmoitus on allekirjoituksellani varustettu!

16 mm

(Kuntalainen 4.9.1984)

”Elokuvakerho Kirkuvan syksy 1984
KIRKUVA-elokuvakerhon kuudennen toimintavuoden syksyn ohjelmisto on aina vain upeampi …
Vanhan tavan mukaan KIRKUVA on itse asiassa neljä eri elokuvakerhoa. Tänä syksynä kaikki esitykset pidetään GESTERBYN nuorisotalolla kuutena viikonloppuna.

VETURI perheen pienimmille kolmena sunnuntaina klo 15:
Su 16.9. mm. LAISKURI ja MIKKO MALLIKAS ON JUONIKAS.
Su 14.10. mm. VETURI ja JOUTUIN NYT, MIKKO MALLIKAS.
Su 11.11. mm. MAA MUUTTUU LEIVÄKSI ja ONKO MIKKO MALLIKAS PELKURI?

TAIKAPELI alakoululaisille ja koko perheelle joka toinen sunnuntai klo 16:
Su 16.9. HOKKUS POKKUS TAIKALUUDALLA (USA)
Su 30.9. TAIKAPEILI (Hannu ja Erkki Peltomaa, Suomi 1984)
Su 14.10. MERIROSVO MUSTAPARTA (USA)
Su 28.10. KUMI-TARZAN (Tanska)
Su 11.11. VAROKAA KILPIKONNAA (Neuvostoliitto)
Su 25.11, JÄNIKSEN VUOSI (Risto Jarva, Suomi 1978)

ZAPPA yläkoululaisille ja nuorille joka toinen perjantai klo 18:30:
Pe 14.9. TIEDON PUU (Tanska)
Pe 28.9. KANSALAINEN KANE (USA)
Pe 12.10. ZAPPA (Tanska)
Pe 26.10. PAKO HELVETISTÄ (USA)
Pe 9.11. MICKEY NICKY (USA)
Pe 23.11. TUNTEMATON SOTILAS (Edvin Laine, Suomi 1955)

AIKALAINEN nuorille ja aikuisille joka toinen sunnuntai klo 18:
Su 16.9. AIKALAINEN (Timo Linnasalo, Suomi 1984)
Su 30,9. KANSALAINEN KANE, Citizen Kane (Orson Welles, USA 1940)
Su 14.10. TÄHTIKIRKAS YÖ, La Notte di San Lorenzo  (Paolo ja Vittorio Taviani, Italia 1981
Su 28.10. SUURI ILLUUSIO, La Grande Illusion (Jean Renoir, Ranska 1937)
Su 11.11.  MANSIKKAPAIKKA,  Smultronstället (Ingmar Bergman, Ruotsi 1957)
Su 25.11. APINAN VUOSI (Janne Kuusi, Suomi 1983)

Henkilökohtainen kerhokortti maksaa vain 20 mk ja sillä pääsee kaikkiin näytöksiin ikärajan puitteissa. Pelkästään VETURI-kerhon kolmeen näytökseen oikeuttava kortti maksaa viisi markkaa.
Tervetuloa Kirkkonummen Urheilijoiden nuorisojaoston pyörittämään hyvien elokuvien kerhoon!
PERTTI MANNINEN"
(Kuntalainen 4.9.1984)

Kävijämäärät kyllä kirjoitettiin vuosittaiseen kertomukseen. Kyllä siellä välillä vipinää oli, mutta nyt näin lonkalta voisi sanoa, että joka näytöksessä oli kymmeniä katsojia. Kerhokortin hinta pidettiin alhaisena.

Lehden viereisellä sivulla oli Elannon mainos. ”Alkuviikosta edullisesti: Ma 3,9 HK:n Winner kaalikääryleet 15,60 kg, Lauantaimakkara 18,90 kg, Uutuus Velipoikaleipä 4,40  4 kpl/pss. Ti 4.9. Paistijauheliha 35,40 kg, Camping-lenkki 18,80 kg, Risella-riisi 5,95 kg. Ke 5.9. Kotletit 1,50 kpl, Herne-maissi-paprika 4,95 250 g, Ranskanleipä 3,90 kpl. Maanantai-keskiviikko: Cream Cracker 600 g 11,00, Alberto shampoot ja hoitoaineet 200 ml 8,95, Alberto Jojoba shampoot ja hoitoaineet 150 mml 11,40, Rexona saippua 140 g 3,55, Philips lamput 40 W ja 60 W 3,95, Philips kynttilälamput 4,35. MESTARI ELANTO Gesterby, ostohyvitys jäsenille jopa 2 %.”

Lisäksi lehden keskiaukeamalla on kuvineen ”SKDL:n kunnallisvaaliehdokkaat Kirkkonummella -84. Aho Väinö pääluottamusmies, Enholm Nils työkaluviilaaja redskapsfilare, Eskelinen Risto levyseppä, Hagelberg Sven-Johan tehdastyöläinen fabriksarbetare, Heikkinen Marja-Leena myyjä, Heikkinen Veikko lämmittäjä, Helin Marja-Leena insinööri, Holmstedt Kalevi kirvesmies, Hätinen Raili varastokonttoristi, Ilmonen Aleksi kirvesmies, Imppola Eero eläkeläinen, Juutistenaho Alpo Urakoitsija, Kallioinen Pentti hitsaaja, Kaukolinna Pekka puristaja, Kettunen Aulis tehdastyöläinen, Koivulehto Allan sementtimies, Lehtovirta Esteri eläkeläinen, Lahti Rauno laitosmies, Linnaluoto Seppo filosofian kandidaatti, Lintunen Seppo sähköteknikko, Manninen Pertti luonnontieteiden kandidaatti, Mäki Olli liikkeenharjoittaja, Rekonen Lauri tehdastyöläinen, Ryynänen Hugo metallisahaaja, Räike Ilmari järjestäjä, Rönkä Ulla-Maija askarteluohjaaja, Sjöblom Boy varastomies lagerkarl, Summanen Seppo, puhelinasentaja, Tuupanen Ari merkonomi, Vainio Leena siivooja, Vainio Raimo kirvesmies, Vartiainen Leo metallimies, Vehmanen Veijo varastomies, Vento Aulis sähköasentaja, Viitanen Lauri eläkeläinen.”

Seuraavassa Kuntalaisessa, jonka ilmestymispäiväksi on merkitty 2.10.1984. kerroin syyskuun lopun elokuvista. Toivottavasti lehti jaettiin hiukan aikaisemmin!

”Elokuvakerho Kirkuvan syksy 1984

Taikapeili-elokuva.
KIRKUVA esittää Gesterbyn nuorisotalolla sunnuntaina 30.9. klo 16 tänä vuonna valmistuneen suomalaisen koko perheen elokuvan TAIKAPEILI. Elokuvan ovat tehneet Peltomaan veljekset, Hannu ja Erkki, joilla on pitkä elokuvan taival takanaan. TAIKAPEILI kertoo Arttu-pojasta ja hänen siskoistaan ja veljistään sekä kavereistaan kodissa ja koulussa. Tämä todella aito lasten ehdoilla tehty elokuva on uskomaton helmi suomalaisten lastenelokuvien vähälukuisessa joukossa. Tekijät ovat onnistuneet hyvin tallentaessaan sitä lasten ja nuorten maailmaa, jossa todellisuudessa elämme, jossa kuvittelemme elävämme. Arttu ja kaverit  pääsevät myös siihen maailmaan, joka aikuisilta on jo kadonnut, luovan mielikuvituksen ja unelmien maailmaan.

Meille kirkkonummilaisille oman erityispiirteensä tuo sirkuskohtaus, joka on kuvattu Kirkkonummella. Katsomossa vilahtavat omat lapsemme ja tutumme.
KIrkuva on löytänyt tämän upean elokuvan ja toivoo kaikkien vanhojen ja uusien kerholaisten mukanaoloa, kun valot sammutetaan. Elokuvan tekijät Erkki Peltomaa kertoo jo tuntia aiemmin, siis klo 15 tästä elokuvasta Gesterbyn nuorisotalolla.
Kaikki KIRKUVA:n kortit kelpaavat tähän näytökseen ja kortin hintahan on 20 mk kaikkiin näytöksiin ja 5 mk Taikapeiliin + pikkulasten näytöksiin.
(Pertti Manninen),

Citizen Kane – Kansalainen Kane – maailman paras elokuva
KIRKUVA esittää Gestebyn nuorisotalolla perjantaina 28.9. klo 18.30 ja sunnuntaina 30.9. klo 18 ”maailman parhaan elokuvan” Citizen Kane – Kansalainen Kane
Tämän arvonimen elokuva on saanut useissa kriitikkojen äänestyksissä. Elokuvan ohjasi nuori 26-vuotias Orson Welles USA:ssa 1941 ja hän näytteli myös pääosan, amerikkalaisen lehtikuninkaan roolin 50 vuoden ajanjaksolta! Tämä on jäänyt elokuvan historiaan kiistattoman ällistyttävänä näyttelijätyönä. Truffaut on sanonut tästä elokuvasta:” Rakastimme tätä elokuvaa, koska se oli täydellinen: psykologinen, sosiaalinen, runollinen,  dramaattinen, koominen, barokki, ankara ja vaativa. se on voiman demonstraatio ja hyökkäys vallankäytön voimaa vastaan, se on hymni nuoruudelle ja meditaatio vanhuudesta , essee kaiken aineellisen tavoittelun turhuudesta ja samalla runoelma vanhuudesta ja poikkeuksellisten ihmisten yksinäisyydestä, olivatpa nämä neroja, hirviöitä tai hirviömäisiä neroja.” ”
(Kuntalainen 2.10.1984).

Teksti julkaistu painovirheineen, mutta pahinta on, että elokuvan nimi on väärin. Kausiohjelmassa se on kerran oikein, mutta väärin sitten jatkossa. Peltomaiden elokuvan nimi on ”TaIkapeli”, ei siis taikapeili, joka johtaa täysin harhaan, Sen aikaisestahan PELISTÄ ja sinne uppoutumisesta elokuvassa kerrotaan. Ohjaajat tapasin Tukholmassa elokuvafestivaaleilla ja myöskin he kertoivat siellä tekemisistään elokuvan parissa, Erkin sain houkuteltua elokuvaansa esittelemään, mutta en Armand Lohikoskea Pekka Puupää –näytökseen. Lohikoski asui muistini mukaan Kirkkonummen Veikkolassa ja taksimatkat luvattiin, ei hän enää lähtenyt. Tulihan kuitenkin rupateltua puhelimessa.

Tähän samaan syssyyn kerron nyt eräästä toisenlaisesta tapauksesta. Kosmos-yhtiön filmejä hakiessani Hotelli Presidentin talossa sijaitsevasta toimistosta kysyin kerran voisinko tulla johonkin ennakkonäytökseen., Kosmoksellahan oli siellä teatterisali ellei kaksikin, Ystävällinen toimistonhoitaja, rouva kertoi sitten ajankohdan johonkin filmiin ja menin katsomaan. Eihän sinne tullut kuin 3 katsojaa: Helsingin Sanomien kriitikko Paula Talaskivi ja poikansa Jaakko ja minä. Erikoista oli se, että Kosmos-filmin edustaja kaatoi elokuvan aikana Talaskivelle koko ajan konjakkia lasiin ja taisi kriitikko olla aika tuiterissa elokuvan päätyttyä. Kosmos-filmin koneenhoitaja antoi silloin tai joskus myöhemmin minulle upeita neuvostoelokuvan julisteita.

Vielä on palattava vaalityöhön. Tässä samassa lehden numerossa (Kuntalainen 2.10.1984) on myös kirjoitukseni kuvan kanssa, kirjoitus on nimeltään ”Tiesitkö, että”. Kirjoitus on maailmoja syleilevä koko sivun kirjoitus ja sen otsikot ovat ”Tiesitkö, että Kirkkonummella”, ”Tiesitkö, että Suomessa” ja ”Tiesitkö, että maailmalla”. Kirjoitus on päivätty 23.9.1984. Eri artikkeleita on useita kymmeniä, joista tähän lisäksi Valitsen yhden otsikon: ”Euro-ohjukset poistettava – ydinaseeton vyöhyke pohjolasta balkanille” ”Suomi rauhan edelläkävijäksi”. Lea Launokari.

Elannon ilmoituksessakin kerrotaan isoimmin kirjaimin: ”Tiistaina 2.10. SAAPUVAT VENÄLÄISET SUOLAKURKUT!”

Kuntalainen ilmestyy vielä 20.10.1984, isäni syntymäpäivänä, Siinä kehotetaan äänestämään ja keskiaukeamalla on  SKDL:n ehdokkaiden kuvat ja numerot. (Minulle osui numero 252). Niinhän siinä sitten kävi, että lasten vanhemmat äänestivät minut valtuustoon kolmen hengen ryhmään toiseksi eniten ääniä saaneena, muistin mukaan 53 tai 55.

Kuntalainen haastattelee 11.12.1984 ilmestyneessä vuoden viimeisessä numerossa, numerossa 6, valtuutettuja otsikolla ”SKDL uudet valtuutetut Väinön, Pertin ja Sepon kanta: Vaalilupauksista totta”. Kirjoittajan nimeä ei ole kerrottu, enkä sitä enää muista, mutta nuori toimittajahan hän oli, nyt salaperäiseksi jäävä nainen! Kerron lähinnä vain elokuvakerhoon ja nuorisoon  liittyvistä asioista omissa vastauksissani.

”Mitkä asiat ovat teille tärkeitä alkavalla valtuustokaudella?
M: KIRKUVAN, lasten ja nuorten elokuvakerhon jatkaminen on tietysti sydäntäni lähellä. Jotta jaksaisimme toimia nykyiseen tahtiin, toivoiin kunnan tarjoavan yhteistyötä nuorisotalon ja sen henkilökunnan kanssa. Luonnollisinta kai olisi, että kerho joskus siirtyisi nuorten omiin käsiin.
M: Nuorilla on Kirkkonummella myös oma nuorisoteatteri, joka on jo 10 vuotta vanha ja voittanut kolmena vuonna valtakunnallisissa nuorison taidetapahtumissa. Tälle teatterille tulisi antaa kunnolliset toimintaedellytykset. Annetaan vaikka se Porkkalan yläasteen auditorio, jota Kirkuvan ei suotu käyttää.
M: Nyt kun meillä vihdoin on nuorisotalo, tulisi kunnan taata jatkossa sen toimintamahdollisuudet. Edessä ovat nyt uusien nuorisotalojen perustamiset muihin kyliin. Nuoret tarvitsevat tiloja omaan käyttöönsä.

Miten tavallinen kuntalainen voi saada asiansa valtuustoon?
M: Jokainen kuntalainen voi tehdä aloitteen. Meille voi aina soitella. Ja onhan mahdollisuuksia monenlaiseen suoraan toimintaan: adressien keruuseen jne.

Onko kunnanvaltuustolla tänä päivänä valtaa riittävästi?
M: Tässä eräs esimerkki: nuorisolautakunta on päättänyt kaksi kertaa projektorin hankkimisesta nuorisotaloon. Molemmilla kerroilla joku virkamies on pyyhkinyt tämän päätöksen yli.  Toisaalta olen itse nähnyt kirjastolautakunnassa, että meillä on täällä paljon päteviä ja tunnollisia virkamiehiä.
M: Eivätkä adressitkaan aina tehoa. Vaikka 2000 kuntalaisen nimeä pyysi allekirjoituksellaan linja-autoyhteyttä Gesterbystä juna-asemalle, eivät päättäjät katsoneet sitä tarpeelliseksi.
M; Kirjoita vielä lopuksi, että vaalilupaukset täytetään ja katsotaan että muutkin täyttävät omansa, Siinä on työsarkaa meille.
S: Ja vielä: Hyvää Joulua ja parempaa Uutta Vuotta kaikille.”
(Kuntalainen 11.12.1984)

Samassa lehdessä, Kuntalainen 11.12.1984,  on raporttini Oulussa järjestetystä lastenelokuvien festivaalilta 19.-25.11.1984. Kuvituksena on ”sinäminäme”-lehden kansi, jossa on ”Säilykepurkkipoika”.

”Lastenelokuvien festivaali Oulussa
Valkoinen kilpikonna
Kuvitellun ja todenyhdistäminen upeaksi kokonaisuudeksi: elokuvaksi: Valkoinen kilpikonna (The Silent One/ Hiljainen) päätti Oulun kolmannet lastenelokuvafestivaalit haikeisiin tunnelmiin. Täpötäysi katsomo oli antautunut täysin elokuvan vietäväksi ja kaikki mukana olijat varmasti kokivat ja tunsivat sisimmässään inhimillisen elämän aitoa rakkautta. Elokuva kertoi meren yli purjehtineesta mykästä pojasta ja hänen rakkaimmasta ystävästään valkoisesta kilpikonnasta sekä kyläyhteisön vihamielisyydestä ja taikauskosta. Uusiseelantilainen ohjaaja Yvonne MacKay on tehnyt mestariteoksen, joka on palkittu tänä vuonna mm. Frankfurtin elokuvajuhlilla.

Kuusitoista elokuvaa
Neljä päivää, kuusitoista elokuvaa ja keskustelua elokuvakerhonvetäjien ja elokuvantekijöiden kanssa oli aika rankka tutustuminen aiheeseen. Kuitenkin se kannatti, sillä tällä voimalla uskon KIRKUVA:n jaksavan jälleen ensi vuonna pyöriä entistä kunnianhimoisempana ja kerholaisia paremmin palvelevana. Käytännön esimerkkinä voi mainita elokuvien ääneenlukemisen vahvistinlaitteiden avulla. Oulussa tämä oli tietenkin tulkkausta, sillä yhtään suomalaista lastenelokuvaa ei ollut mukana. Oulun kaupungin elokuvasihteeri Pentti Kejonen ja Oulun elokuvakeskus olivat tehneet kovasti töitä hankkiessaan maailman eri puolita pidetyiltä elokuvajuhlilta hienon valikoiman viime vuosien parhaita lastenelokuvia.

Säilykepurkkipoika
riemastutti aivan erityisesti. Se kertoi pojasta joka tehdään tehtaassa ja toimitetaan vahingossa väärään kotiin, tietenkin säilykepurkissa. Tämä mallilapsi kiintyy kuitenkin vääriin vanhempiinsa ja ensimmäisiin leikkitovereihinsa niin paljon, että tahtoo jäädä heidän luokseen, Ainoana keinona on oppia ja opetella pahantapaiseksi, jottei enää kelpaa muualle toimitettavaksi. Länsisaksalainen ohjaaja Claudia Schröder toimii lasten ehdoilla ja ivaa hauskasti aikuisten turhantärkeää maailmaa.
Epätäydellinen auringonpimennys
kertoo sokeutuvasta tytöstä vakavasti ja hienotunteisesti. Työn ja hänen perheensä on sopeuduttava vääjäämättömästi tulevaan pimeyteen. Tshekkoslovakialainen ohjaaja Jaromil Jires on onnistunut luomaan aidon ja kauniin ilmapiirin sortumatta nyyhkyttelyyn.

Näille festivaaleille oli saatu elokuvia Australiasta, Bulgariasta, Englannista, Neuvostoliitosta, Puolasta, Ranskasta, Romaniasta, Saksan demokraattisesta tasavallasta, Saksan liittotasavallasta, Tshekkoslovakiasta, Unkarista ja Uudesta Seelannista.

Tunteminen ja kokeminen
Elokuvaohjaaja Päivi Hartzellin avajaispuheessa ja Lastenlinnan toimintaterapeutin Kari Carlbergin keskusteluissa korostui oman tuntemisen ja kokemisen tärkeys lapsen kasvussa. Lastenlinnassa elokuva on erittäin tärkeä häiriytyneiden lastenterapiamuoto ja sen käyttämisestä on saatu paljon myönteisiä kokemuksia. Myös ”terveiden ja normaalien” lasten tunne-elämä saattaa nykyisin helposti jäädä vajavaiseksi. Sarjaelokuvat ovat usein ratkaisuiltaan liian pinnallisia ja helppoja. Ne eivät vaadi katsojaansa mukaan aitoon tuntemiseen, Television katselutilanne on usein liian häiritsevä ja hälisevä, kunnollista keskittymisrauhaa ei ole.

Elokuvakasvatus
Kasvatuksesta ei tällä kertaa paljoakaan puhuttu. elokuvien esittäminen on jo sekin elokuvakasvatustyötä ja Oulun täydet salit todistivat, että siellä tehty työ ei ole mennyt hukkaan. aamupäivän näytöksiin tultiin linja-autolla kaupungin eri kouluista ja iltaisin ja viikonloppuisin tultiin omasta tahdosta täyttämään salit.
Olen joskus leikkisästi sanonut arvioidessani KIRKUVA:n merkitystä, että olemme ainakin opettaneet lapset istumaan paikoillaan ja katsomaan elokuvan keskittyneesti loppuun. Sekin on siis jotakin!

Kirkkonummen kehitysalue
Eräässä vauraassa eteläsuomalaisessa maalaiskunnassa, jonne kouluun on rakennettu auditorio ja jonne asutuksen keskelle on rakennettu nuorisotalo, jaksetaan vuodesta toiseen estää ja vaikeuttaa ainoan elokuvakasvatustyötä tekevän kerhon toimintaa. Kouluneuvosto kieltää jatkuvasti elokuvakerhon säännölliset esitykset tyhjillään olevassa auditoriossa. Virkamiehet ja päättäjät estävät toistuvasti lähes 3 miljoonaa maksaneen nuorisotalon valmiin projektorihuoneen sisustamisen muutaman kymmenen tuhannen markan elokuvaprojektorilla, jonka käyttöikä on vähintään kymmenen vuotta! Kunta on tähän saakka päässyt kuin koira veräjästä luottaessaan siihen, että kerhonvetäjien innostus jatkuu ja jatkuu, eikä ole itse tehnyt juuri mitään asia hyväksi vaan enemmänkin pahaksi.

Kiitos
KIRKUVA kiittää lapsia ja heidän vanhempiaan kuluneesta syksystä ja toivoo, että voimme tavata taas tammikuussa.
Terveisin Pertti Manninen”
(Kuntalainen 11.12.1984)

En olisi uskonut, että tällaistakin olin kirjoittanut silloin vuosikymmeniä sitten. Kyllä muistot olisivat olleet toisenlaisia jos niitä olisi ollut ollenkaan. Tässä kirjoituksessa olen kyllä ”Kirkkonummen kehitysalueesta” kirjoittaessani käyttänyt aikaisempaa kirjoitusta hyväkseni, Pyörää ei tarvitse aina keksiä uudelleen. Kaikkia aikaisemmin kirjoittamani on kirjoitettu niin, etten tiedä mitä näissä myöhemmissä on, Stoori voisi olla toisenlainen, jos olisin lukenut ensin kaiken aineiston ja vasta sitten ruvennut kirjoittamaan, Tämä lähestymistapa on nyt kuitenkin valittu ja en enää aio korjata mitään aikaisemmastani. Ilmiselvät yksittäiset painovirheet korjaan, mutta en muuta. Loppuun voin sitten lisätä ”korjauksia”, kunhan nyt pääsisin sinne, Työmäärä on kyllä ylittänyt ennakkoarvioni, mutta jos oikein muistan niin jonkun vuoden voin kokonaan hypätä yli, koska mitään aineistoa ei löytynyt!

Kello on nyt, 13:32 ja on kahvikupposen aika, kun vuosikin on nyt paketissa!

Lisään tähän sittenkin aikaisemmin mielessä olleen Kirkkonummen Radio TV Oy:n ilmoitustekstin. Kuntalainen 11.12.1984.
Elektro Helios 3290,-  (Kuvassa Jääkaappi-pakastin yhdistelmä).  Elektro Helios Parasta kotiisi Lyömätön astianpesukone EH DV 900 Haastaja tilava: alakoriin mahtuu 30 cm:n vati markkinoiden hiljaisimpia Hinta nyt 3380,-  Mikroaaltouuni 2350,-  Elektro Helios erikoisliike. Joulun ykköslahjat! Varmaa ykköslaatua. Salora väri-tv ja Salora video. Lahjat joista on iloa koko perheelle vuosiksi eteenpäin. Yhdessä tai erikseen. SALORA Markkinoiden ykkönen Väri-TV alk, 2480,-. Kovalla paketilla on lämmin sydän. Höyrysilitysrauta 99,- Munakeitin 89,- Philips partakone 295, - Philips ladyshave 89,- Braun hiustenkuivaaja 99,- Roventa kahvinkeitin 149,-  Finca Grilli 339,-  Hoover pesukone 179,-  Korvalappustereo 169,-  Kelloradio 199,- Autostereot alk 396,- Väri-TV 14’’ 1795,- VHS video 3390,-  Joulukuusen kynttilät 16 sarja 149,-. Me Palvelemme Vi Betjänar. Kirkkonummen Radio TV Oy Osuuspankin talo 298 7899 Säästöpankin talossa 298 1312 Kotitalouskoneet ja urheiluvälineet. Kotiin ilman käsirahaa perheluotolla. Me Palvelemme 9-17.30 la 9-13 Vi Betjänar".


Kevät 1985

Kuntalaisesta on tallessa numero 2, päiväys 30.4.1985, vappunumero, jossa on etusivulla punaisia lippuja ja sisällä  Lea Launokarin kokoama katsaus: ”Kansallisia ja kansainvälisiä rauhantapahtumia” mitenkään muita kymmeniä kirjoituksia väheksymättä. Yhdistysten osoite-laatikosta löytyy tällainenkin tieto: ”Valtuustoryhmä: Puh,joht. Pertti Manninen puh 298 8357, Väinö Aho puh, 298 7020, Seppo Summanen puh. 268 555. Lehden ilmoituksista vastaa nyt U-M Rönkä. Päätoimittajana jatkaa Seppo Lintunen ja painopaikkana Yhteistyö Oy.

Kaksi dokumenttia kerhosta on. Toinen on ohjelmistolennäkin pohja liimattuine osineen ja toinen on tästä tehty kerhokorttien leikkaamaton sininen kartonki.
”KIRKUVA Gesterbyn nuorisotalolla
Elokuvakerho KIRKUVA tarjoaa seitsemännen toimintavuotensa aluksi kolme kerhoa Gesterbyn nuorisotalolla. Tervetuloa kirkkonummen urheilijoiden nuorisojaoston pyörittämiin hyvien elokuvien KIRKUVA-kerhoihin!

Kirkkonummen elokuvatalvi 1985

NALLE PUH PERHEEN PIENIMMILLE. Suomenkieliset näytökset kolmena sunnuntaina klo 15:
Su 13.1. NALLE PUH sekä suomalaiset NAURIS ja SININEN MIES.
Su 10.2. NALLE PUH JA TIIKERI sekä EMILIA JA KAKSOSET.
Su 10,3, NALLE PUH JA TIIKERI sekä MIMOSA.
Kerhokortti, jolla pääsee näihin jokaiseen kolmeen näytökseen, maksaa vain viisi markkaa.

SEIKKAILUJA KOULULAISILLE. Suomenkielisin tekstein varustetut näytökset kuutena sunnuntaina klo 16:
Su 13,1, TERÄSHIIREN AVARUUSSEIKKAILUT.
Su 27.1. LIISA IHMEMAASSA
Su 10,2. SAARI MAAILMAN HUIPULLA.
Su 24.2. TAKKURTURKKI
Su 10,3 NIKKI – PELOTON KOIRA (suomenkielinen)
Su 24.3. MUUKALAISLEGIOONAN MONNIT.
Henkilökohtainen kerhokortti, jolla pääsee kaikkiin KIRKUVA:n näytöksiin, maksaa kaksikymmentä markkaa.

TUNTEIDEN PALOA VARTTUNEEMMILLE. Näytökset kuutena sunnuntaina klo 18:
Su 13.1. VIIMEINEN METRO (Le Dernier Metro, Francois Truffaut, Ranska 1980)
Su 27.1. KAIKKI ISÄNI HOTELLIT (The Hotel New Hampshire, Tony Richardson, USA 1984)
Su 10,2. HERRA LANGEN RIKOS (Le Crime de Monsieur Lange, Jean Renoir, Ranska 1935)
Su 24,2. MEHÄN RAKASTIMME TOISIAMME NIIN PALJON (C’eravamo tanto amati, Ettore Scola, Italia 1976)
Su 10.3. Carmen (Carmen, Carlos Saura, Espanja 983)
Su 24.3. OLET RAKKAANI, OLET PETONI (Drama na ohote, Emil Lotianu, Neuvostoliitto 1978).
Henkilökohtainen kerhokortti, jolla pääsee kaikkiin KIRKUVA:n näytöksiin, maksaa kaksikymmentä markkaa.
STS KUVASSA MUKANA STS

(Tiedot ohjelmistolennäkin originaalista).

Syksy 1985

Ohjelmistolennäkkejä on jäljellä vino pino, parisen sataa. Ohjelmisto on julkaistu myös Kuntalaisessa 22.10.195, numerossa  3.

”Valoa syksyn pimeyteen Kirkkonummella
Kirkuva

VALKOINEN Kilpikonna koululaisille ja koko perheelle. Esitykset joka toinen sunnuntai klo 17 Gesterbyn nuorisotalolla.
Su 29,9. TAIKA-AVAIN (Suomenkielinen piirretty)
Su 13.10. ASTERIX JA KLEOPATRA
Su 27.10. PIKKU LORDI
Su 10.11. NON STOP (mm. 30-luvun piirrettyjä)
Su 24.11. VALKOINEN KILIKONNA
Su 8,12. ÅKEN MAAILMA
Kaikki tämän sarjan näytöksiin oikeuttava kerhokortti maksaa 20 mk.

MINTTU Perheen pienimmille kolmena sunnuntaina klo 16 Gesterbyn nuorisotalolla.
Su 13.10 TIIKERINPENTU AURINGONKUKASSA, LASTENKAMARISSA, KIRVESHUTTUA ja MINTTU MUMMOLASSA.
Su 10.11. SYSIMETSÄN SYYSMARKKINAT, KYLLÄ SE KELPAA sekä AHNE KUNINGAS
Su 8.12. PEKKA JA SUSI sekä PETTERI PUNAKUONO
Tämän sarjan kerhokortti maksaa 5 mk.

PITKÄ VIIKONLOPPU nuorille ja aikuisille. Esitykset joka toinen sunnuntai klo 18,30 Gesterbyn nuorisotalolla, lisäksi kerran torstaina Kirkkoharjun koululla ja kerran perjantaina.
Su 29.9. KLAANI – TARINA SAMMAKOITTEN SUVUSTA (Mika Kaurismäki, Suomi 1984)
To 3.10 klo 19 Kirkkoharjun koulun auditoriossa DIIVA (Jean-Jacques Beineix, Ranska 1980)
Su 13.10 RAKKAUSELOKUVA (Anssi Mänttäri, Suomi 1984)
Su 27.10 PITKÄ VIIKONLOPPU (Francois Truffaut, Ranska 1983)
Su 10.11. CALAMARI UNION (Aki Kaurismäki, Suomi 1985)
Pe 22.11. klo 20 RUPIKONNA (Kaunotar ja hirviö, Nils Malmros, Tanska 1984)
Su 8.12 NOSTALGIA (Andrei Tarkovski, italia 1983)
Tähän sarjaan ja kaikkiin muihinkin oikeuttava kerhokortti maksaa 30 mk,

Lennäkin kääntöpuolella:
STS KUVASSA MUKANA!! STS
Kuvia elokuvasta Skonheden og udyret (o viivoineen).
(Ohjelmistolennäkistä)

Kirkkonummen Alueuutiset  julkaisi keskiviikkona 4,12.1985 numerossaan 4 sinne lähettämäni kirjoituksen.

”Kirkkonummen elokuvavuoden huipennus
Elokuvakerho Kirkuvan kahdeksas toiminta vuosi päättyy todella upeasti: Sunnuntaina 8,12 esitetään Gesterbyn nuorisotalolla ohjelmisto kaikenikäisille, vauvasta vaariin!

Klo 16 Pekka ja Susi + Petteri Punakuono
Näissä alle kouluikäisille tarkoitetuissa tutuissa tarinoissa on musiikilla erityinen merkityksensä. Tarinat ovat suomenkielisiä ja kerhokortti maksaa 5 mk.

Klo 17 Åken maailma (Åke och hans värld)
Koululaisille ja heidän vanhemmilleen on tarjolla erikoisnäytäntö: Ensimmäisen kerrankerhon historiassa esitämme elokuvan ennen kuin se on saanut ensi-iltansa Helsingissä! Tämä ruotsalaisen Allan Edwallin ohjaama elokuva palkittiin syyskuussa Frankfurtissa parhaana lapsikuvauksena, Niinikään pari viikkoa sitten pidetyillä Oulun kansainvälisillä lastenelokuvafestivaaleilla se oli selvästi parhaiden joukossa. Festivaalin johtaja Pentti Kejonen esitteli elokuvaa näin:
”Åken maailmassa käsitellään asioita, jotka saattavat olla lapselle niin vieraita että hän ei ymmärrä niitä. Mielisairaus, kiihkouskonnollisuus ja kuolema kuuluvat ainakin elokuvassa perinteisesti aikuisten maailmaan. Åke joutuu tekemisiin asioiden kanssa, jotka ovat hämmentäviä, jopa peloittavia, Åken vanhemmat ovat kuitenkin koko ajan opastamassa lastaan elämän ymmärtämiseen. He eivät kätke ns. aikuisten maailmaa lapselta, vaan selittävät mistä esimerkiksi poikkeava käyttäytyminen johtuu. Elokuva näyttää tilanteita, joissa Åke selviää tukalista ja pelottavista hetkistä juuri ymmärryksensä avulla.”
Ehkä lasten vanhempien kuten Åken vanhemmat tekevät, on tultava lapsen avuksi ja esityksen jälkeen purettava elokuvan jännitteet.
Kerhokortti 10 mk.

Klo 18:45 Nostalgia
Varttuneempien sarjassa esitetään neuvostoelokuvan kirkkaimman tähden Andrei Tarkovskin Italiassa tekemä käännekohdan dokumentti – Oleg Jankovski tulkitsee loistavasti runoilija Andrei Corchakovia, ohjaajan omaakuvaa, joka tekee Italiassa selvitystä 1700-luvulla eläneestä venäläisestä säveltäjästä.
Nostalgia edustaa ilmeisesti tärkeintä taiteellista puheenvuoroa, mitä Euroopan elokuvassa on ollut pitkään aikaan. Tarkovski puhuu perusarvoista ja rajojen poistamisesta, Hän varoittaa ihmiskuntaa viemästä maailmaa lopulliseen tuhoon. Nostalgia on kuin rippi, avoin haava tietoisuudessamme: jotain on tehtävä, ehkäpä sytytettävä kynttilä, valon kynttilä elokuvan Corchakovin tavoin.
Kerhokortti 15 mk.
Kirkuva toivottaa sataisille jäsenilleen rauhallista joulua ja onnekasta uutta vuotta. Näkemiin!
Pertti Manninen."
(Kirkkonummen Alueuutiset  4.12.1985, numero 4)

Alueuutisten apinalaatikosta: Alueuutiset  Puolueeton, riippumaton palvelulehti. Lehti ilmestyy keskiviikkoisin ja sunnuntaisin Kirkkonummen ja Siuntion kunnissa. Jakelulevikki 11 992 kpl. Kustantaja Lohjan Sanomalehti- ja Kirjapaino Oy, Ilmoitukset Petri Lindroos Väinö Järvilehto, Päätoimittaja Rakel Perkonsalo, Toimitus Matti Aunola Nana Henriksson Heikki Piuhola, toimituspäällikkö, Painopaikka Lohjan Sanomalehti- ja Kirjapaino Oy, 1985.

Kirkuvan osalta vuosi 1985 on päätöksessään, mutta tähän lehdistä joitakin otsikoita ja katkelmiakin joulukuulta 1985.

”Kirkkonummen nuoria mukana elokuvassa ”Naamion takaa””
Kirkkonummen Sanomat 5.12.1985
”Yliopistomiehen muistelmat. Matti Kuusi. Ohituksia Muistelmat, 364 s,. Otava”. Marja Alinen arvioi teoksen. Kirkkonummen Alueuutiset sunnuntaina 15.12.1985, numero 7.

Mitä lehtiä tästä käsillä olevasta laatikosta sitten löytyi ja miksi juuri nämä. Tietenkin Kirkuvasta kirjoitetut jutut ovat tallentuneet tarkoituksella, mutta muuten ne ovat ilmeisen sattumanvaraisesti Lehtiä on noin kolmisenkymmentä sanomalehteä ja kymmenkunta kunnan tiedotuslehteä.

Mutta seuraavakin on säilynyt tahattomasti tai tahallisesti, mene tiedä. Kirkkonummen Alueuutiset tai vain Alueuutiset selostaa keskiviikkona 18.12.1985 budjettikokousta. Valtuustoryhmän puheenjohtajista 4 oli saanut kuvansa lehteen , siis 50 % elokuvakerho Kirkuvan pyörittäjistä!. Kuvatekstit. ”Vihreiden Sirkka Suni penäsi budjettipuheenvuorossaan inhimillisiä avohuollon palveluita.” Minun kohdalla teksti oli jo karumpaa ja kantaa ottavaa: ”Pertti Manninen (Skdl) johti ryhmänsä hyökkäykseen tuulimyllyjä vastaan -  tunnetuin seurauksin.”. Olen kuvassa muuten puku päällä ja kravatti kaulassa ja näin muistan olleeni joka kokouksessa neljän vuoden aikana jopa niin, että Sirkka kerran kysyi miksi olet aina niin hienosti pukeutunut!

Alueuutisten jutusta, jossa ei ole kirjoittajan nimeä ja joka on otsikoitu ”Budjettisopu tiukoilla. Syntipukkina valtio” poimin tähän kaiken itseäni koskevan itsekkäästi.

”Valtuustoryhmät avasivat budjettikäsittelyn virallisesti tyytymättöminä, mutta rivien välistä oli luettavissa, että valtuuston enemmistö oli valmis tyytymään vihreiden, demarien ja ruotsalaisten veroäyrin korotuksen ympärille rakentamaan budjettirunkoon. Kokoomus ilmoitti ryhmäpuheenvuorossaan pidättäytyvänsä talousarviota korottavista ehdotuksista. Näennäisen sovun kuitenkin repäisi kansandemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Pertti Manninen. Hänen mukanaan saatiin unohtaa nopea ja sopuisa talousarviokäsittely.

Kansandemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Pertti Manninen antoi avauspuheenvuorossaan tuta, mitä jatkossa seuraa. Manninen aloitti kansainvälispoliittisella osuudella, josta hän siirtyi vuodattamaan katkeruuttaan skdl:n jättämisestä talousarviovalmistelun ulkopuolelle.
- Skdl:lle on sanottu, että ette saa mitään ehdotuksianne läpi talousarviokäsittelyssä. Enemmistövaltaa? Hienoa demokraattisessa yhteiskunnassa.
Seuraavaksi Manninen kohdisti hyökkäyksensä kunnan johtoa kohtaan, jota hän syytti puuttumisesta kaavoituspolitiikkaan ja yksiarvoisesta elinkeinopolitiikasta.
- Peltihalli joka kylään joka koloon! Tämä olkoon kunnanjohtajamme kaavoituspolitiikan motto. Onhan päivänselvää, että jos yrityksillä menee hyvin, niin myös kuntalaisilla menee hyvin. Jokainen tämän kunnanjohtajan vanhan iskulauseen näkee ja kokee oikeaksi, Manninen uhosi.
Ryhmäpuheenvuoronsa loppuvaiheessa Pertti Manninen kiihdytti itsensä siinä määrin raivoon, ettei hänen puheensa enää kestä julkista referointia. Tekstin tasosta antanee parhaan kuvan valtuutettu Vanhamäen vaatimus, että Manninen olisi pitänyt vaientaa ja poistaa salista”

(Alueuutiset  keskiviikkona 18.12.1985)

Mitähän tuohon nyt lisäisi muuta kuin, että joku vuosi sitten löysin jonkun budjettipuheenvuoron jostain toisesta laatikosta ja laitoinkin sen nettiin Nettisanomat-sivustoon. Jos kyseessä on sama puheenvuoro asioita voi tarkistaa, kun en ihan päässyt jyvälle lehdessä julkaistun tekstin ytimestä. On sääli kun kokouksia ei nauhoitettu tai videoitu siihen aikaan niin olisi hauska katsella vuosikymmeniä nuorempana ”Kiihtymistä raivoon”. Poistamista esittänyt, jos sellaista tapahtui, oli koko nimeltään Veikko Vanhamäki ja kunnanjohtajan virassa oli silloin Kaj Gustafsson. Se, että käsittelin puheenvuorossa, siis siinä, joka on netissä kirjoitettuna, myös maailmanpolitiikkaa johtui siitä, että nuorelle valtuutetulle, siis uudelle valtuutetulle vihreiden Harri Puntti oli antanut neuvon, että budjettipuheenvuoro on ainoa paikka missä saa puhua kaikesta ja lisäksi hän varoitti, että puheenjohtajan mahdolliset keskeyttämisvaatimukset voi tyynesti sivuuttaa. Valtuuston puheenjohtajana toimi siihen aikaan Gretel Hemnell, mutta kyllä hän antoi puhua!

Nyt lienee vuosi 1985 lopultakin paketoitu ja uusi vuosi odottaa!

Pikaisesti tarkastellen näyttää siltä, että vuoden 1986 ohjelmistosta ei ole mitään kerrottavaa. Laatikon sisältö oli tältä osin nolla. Vuosi 1987 on samanlainen, vain kaksi joulukuun näytöstä on tallessa, siis tiedot niistä. Kevään 1988 näytökset on mukana, mutta sitten hiipuminen alkaa ja viimeisenä vuonna, ehkä 1989 joku nuori mies, jonka nimen olen jo unohtanut, näytti kuljetettavalla 35 mm kalustolla sarjan, jossa yhdessä näytöksessä muistan olleeni mukana ellei sitten muisto ole itse esittämästäni Mansikkapaikasta.

35 mm projektorin vielä tilasin auditorioon, siis hoidin asiat firman kanssa, muuta en kyllä tiedä sitten käytettiinkö sitä muutettuani paikkakunnalta uusiin elämänvaiheisiin.

Tämä oli jonkinlainen alustava loppukirjoitus ja kello on nyt 17:36 maanantaina 2013-09-23. Huomenna en ehdi tänne kirjoituspaikalle kun vesijumppa odottaa, jotta polvet pysyisivät vielä jonkinlaisessa kunnossa. Hyväthän ne ovat kun voi käydä kaksi kertaa viikossa niitä huolehtimassa. Pertti Manninen.


Jatkoa. Kiirehtiessäni bussiin ja hiukan hengästyneenäkin päätin kuitenkin käyttää nämä aamun neljä tuntia tähän asiaan. Nyt on siis tiistai 2013-09-24 klo 08:44. Ulkona 5 ja sisällä 17, nyt aluksi.

Vielä kuitenkin pistäessäni vuoden 1985 omaan pussiinsa (läpinäkyvään jätepussiin) muistin kaksi kirjoitusta, jotka minun piti ottaa esille ja nyt hiukan plarattuani löysinkin ne, Alueuutisissa keskiviikkona 18.12.1985 samalla sivulla, jossa selostettiin valtuuston budjettikokousta oli myös aika isolla juttu nimeltään. ”Manninen valittaa Rysshamnenin rantakaavasta”.

”Kunnanvaltuuston jäsen Pertti Manninen (skdl) on jättänyt lääninoikeudelle valituksen, jolla hän ilmoittaa tyytymättömyytensä Kirkkonummen kunnanvaltuuston 31. lokakuuta Rysshamnenin rantakaavassa tekemään päätökseen. Mannisen valituksen mukaan rantakaavan pääasiallinen rakentaminen kohdistuu seutukaavassa merkitylle suojelualueelle, jolle rakentaminen johtaisi suojeluarvon olennaiseen heikkenemiseen.

Hänen mukaansa myös kaikki muu rantakaavan rakentaminen osuu niin lähelle suojelualuetta, että jo sekin johtaisi suojelualueen olennaiseen heikkenemiseen. Manninen valittaa, että asia on valmisteltu puutteellisesti, koska kunnanvaltuutetuille ei pyynnöistä huolimatta voitu eikä osattu antaa selvitystä siitä, osuuko rantakaavan pääasiallinen rakentaminen suojelualueelle. Vahvistettu seutukaava ei ollut valtuustosalissa kunnanvaltuutettujen nähtävissä eikä käytettävissä.
Edelläkerrottujen perusteiden nojalla valtuutettu Manninen pyytää lääninoikeutta kumoamaan tehdyn päätöksen. Lisäksi hän vaatii, että valituksesta aiheutuneet kulut tuomitaan Kirkkonummen kunnan maksettavaksi.

Rysshamnenin rantakaavan maa-alueen omistaa Kemira Oy. Rantakaava hyväksyttiin valtuustossa 28 äänellä 7 vastaan. 8 valtuutettua äänesti tyhjää. Rantakaavan hyväksymistä vastustivat Skdl ja vihreät.”
(Alueuutiset keskiviikkona 18.12.1985),

Miten kävi? Kerran paikallisessa ravintolassa, Varellassa, iltaa oluttuopin seurana istuessani, viereisestä pöydästä nousi nainen, joka kysyi. ”Olenko Manninen?”. Vastattuani olevani hän heitti täyden tuopin kasvoilleni ja syliini, onneksi ei kuitenkaan tuoppia. Hänet poistettiin ravintolasta, minä sain jäädä paikoilleni. Pöytäseurueeseen kuulunut kertoi, että nainen oli Kemiran työntekijän rouva, joka oli käärmeissään siitä, että työntekijöiden virkistysmökit viivästyivät vuodella, parilla, Herrojen öky-huvilahan se sinne suojelualueelle osui, mökit juuri ja juuri ympyrän ulkopuolelle, Miten kävi? Lääninoikeus ja ehkä myös ylempikin hallinto-oikeus joillain päivämääräkikkailuilla osoitti, että suojelualuetta ei ollutkaan vahvistettu ennen rantakaavan hyväksymistä ja Kemira Oy sai rakentaa alueensa ”suojelualueelle”.

Toinen juttu niinikään Alueuutisista sunnuntaina 15,12.1985, numerossa 7, liittyy jo elokuviin ja murrokseen ihmisten käyttäytymisessä: ”Tätä mieltä asiakkaat Sky-videosta”:
Sky Videon kilpailun yhteydessä oli kysely, joiden vastauksista ilmeni mm., että filmivalintoihin vaikuttavat eniten ystävän suositukset sekä myyjän suosittelema elokuva, Lisäksi asiakkaan oma valinta on tärkeä ja siihen vaikuttaa usein näyttelijät ja ohjaaja. Asiakkaiden mielestä ehdottomasti kaksi tärkeintä asiaa ovat palvelu ja uutuuksien suuri määrä. Uutuuksia Sky Videoon tulee n, 20-30 joka kuukausi. Yksi tärkeä asia on myöskin se, että valikoima on niinkin laaja kuin 600 elokuvaa, Myymälän järjestystä pidettiin yleisesti hyvänä ja klubiedut ovat monelle tärkeitä. Lastenelokuvien määrää erityisesti lapsiperheet arvostavat, osassa elokuvia on mm, selostettu tapahtumat myös suomeksi. Lisäksi palveluun on panostettu ruotsiksi tekstitettyjä kasetteja.

Asiakkaiden mielestä paras heidän näkemänsä viedeoelokuva oli ”Taistelija”. Parhaaksi komediaksi selvisi Vaihtokaupat, joka sai Video-oscarin tänä vuonna. Video-oscarit saivat ”Kadonneen aarteen Metsästäjä2 ja ”Scarface – Arpinaama”, jotka kumpikin olivat oman lajinsa voittajat myös Sky Videossa. Samaten oli sota-elokuvien sarjassa, jossa ”Ilmestyskirja Nyt” voitti. Vuoden draama oli ”Yksi lensi yli käenpesä”. Ns. klassikoista selvisivät parhaiten Puhallus ja Papillon ja uutena tähän sarjaan tulee varmaan paljon ääniä saanut ”Upseeri ja Herrasmies”.

5.12.1985 suoritetussa arvonnassa Ruotsinmatkan kahdelle oikeuttavan lipukkeen nosti matkan järjestäjän Kirkkonummen Matkatoimiston Pete Kauppinen. Matkan voitti Tommy Runhonen Kantvikista. Lisäksi 9:lle seuraavalle lohdutuspalkintona ilmainen elokuva. Voittaneiden henkilöiden nimet ovat nähtävissä Sky Videossa. Benjam Kukko ja Jari Salmi Sky Videosta kiittävät kaikkia osallistujia sekä matkan järjestäjää Kirkkonummen Matkatoimistoa ja onnittelevat voittajia.

Kyselystä on selvinnyt, että meihin ollaan yleisesti erittäin tyytyväisiä ja pyrimme parantamaan palvelujamme entisestään, kertovat Benjam ja Jari. Tällä hetkellä kaikkein kuumimmat nimet videokaupassa ovat ”Beverly Hills Kyttä”, ”Ghostbusters”, ”Amadeus”, Imperiumin vastaisku” ja muutama muu herkkupala hyvien elokuvien ystäville. Nämä elokuvat ovat tietysti itseoikeutettuja valikoimassamme.”
(Alueuutiset sunnuntaina 15,12.1985. Teksti sellaisenaan painovirheineen).

Sky video oli saanut nimensä siitä, että se sijaisi torilta katsottuna toisessa kerroksessa ”Sparbank”-talossa.

1986

Elokuvakerho Kirkuvan ohjelmakarttaa ei ollut tässä laatikossa kevätkaudelta tai syyskaudelta eikä paljon mitään muutakaan, mutta yhdestä Kirkkonummen Sanomista 3.7.1986, numero 49,  oli jäljellä 4 sivua. Siinä oli Sky Videon mainos joten jotakin sentään tältäkin vuodelta.
”SKY-VIDEO. HSP:n talo, Kirkkonummi Puh. 296 2526 AVOINNA JOKA PÄIVÄ klo 10-22. Käytössäsi on yli 700 kpl:n laatuvalikoima n. 20-30 uutuutta kuukausittain”.

Miettiessäni miksi tällainen 4 sivun osa oli laatikossa en keksinyt muuta kuin, että siinä oli asuntotuotantoa koskeva uutinen. Kunnanvaltuutettuna sain valita lautakunnan ja vanhempi poliitikko Väinö Ahon suosituksesta valitsin asuntolautakunnan, joka hänen mielestään oli tärkeä.

Lisäksi pääsin Ahon varamieheksi kunnanhallitukseen kaksivuotiskaudeksi. Vain kerran tai kaksi olin hallituksen kokouksessa mukana, mutta olipa se sillä kertaa mielenkiintoinen. Vihannon Sähkö Oy  Turusta oli tehnyt Ammattikoulun sähköurakasta halvimman tarjouksen, mutta kunnanjohtaja Kaj Gustafsson toikin kokoukseen ilman etukäteistietoja paikkakunnalla korruptoituneen Esa Mäkelän firman, Kirkkonummen Sähkötyö Oy,  halvemman tarjouksen suoraan hihasta vetäen, Hädissäni sanoin, että tämä uusi tarjous on kyllä lainvastainen ja vieressä istunut kunnansihteeri Wahlberg kysyi minulta, minkä lain vastainen. Hädissäni vastasin kun en muuta keksinyt: ”Perustuslain vastainen”. Mäkelän tarjous hyväksyttiin. Myöhemmin Vihannon Sähkö Oy  vaati korvauksia ja saikin ne, mutta korruptoituneen kunnanhallituksen jäsenet eivät halunneet niitä maksaa vaan maksattivat ne kunnan rahoista. Jotenkin näin se meni ja tulihan kerrottua tämä kunnanhallituksen varajäsenenä toimiminenkin nyt tässä. Esityslistoja tuli kotiin näin ollen vallan mahdottomasti: valtuuston, kunnanhallituksen ja asuntolautakunnan. Lisäksi valtuustoryhmän puheenjohtajuus toi sitten kutsuja jos johonkin kissanristiäisiin, jotka kyllä hyödynsimme tarkasti olivathan ne  uutta meille.

”Oma kiintiö kunnan työntekijöille? 3,5 miljoonalla Kirkkonummi saisi 227 asuntoa lisää
- Kirkkonummen kunnalla olisi nyt hieno mahdollisuus tukea vuokra-asuntojen tuotantoa ottamalla ensi vuoden budjettiin asuntotuotantorahaa 3,5 miljoonaa mk, jolla kunnan 10 prosentin omarahoitusosuus huomioiden saataisiin asuntohallituksen vaatima kunnan osuus kasaan. Asuntohallitus puolestaan on varannut Kirkkonummellekin ylimääräistä asuntolainarahaa jokavuotisen ”normaalipotin” lisäksi. Itse asiassa Kirkkonummi saisi tämän asuntomäärän aikaiseksi jopa huomattavasti vähemmällä rahalla, sillä juuri ilmestyneen tilintarkastajien kertomuksen mukaan asuntotuotantorahaa on tilinpäätöksessä käyttämättä 1,9 miljoonaa mk, joten uutta rahaa tarvittaisiin kunnan talousarvioon vain 1,6 milj. mk ja sillä siis saataisiin aikaan lähivuosina 227 uutta asuntoa, kertoo kunnan asuntosihteeri Paavo Ruotsalainen.
 ,,,,”
(Alkuosa Kirkkonummen Sanomissa 3.7.1986 julkaistusta kirjoituksesta.

Ja sitten vuoteen  1987.

1987

Elokuvakerho Kirkuvan kausiohjelmat eivät olleet tässä laatikossa. Oli kuitenkin lennäkki, pieni juliste ja ilmoitusvaraus Västra Nylandiin joulukuun loppuun sijoittuvaan ilmeisesti ylimääräiseen näytökseen.

”koko perheen elokuvat sunnuntaina 20.12 Kirkkonummen koulukeskuksen salissa, poliisin vieressä.
Klo 15 Mika Waltarin sadun mukaan KUNINGAS jolla ei ollut sydäntä. Ohjaus Päivi Hartzell ja Liisa Helminen. Kari Franck Heikki Kinnunen Tom Pöysti Aino Seppo väri.
Klo 17 Valloittava elokuvaelämys ELÄMÄNI KOIRANA ohjaus Lasse Hallström Mitt liv som hund WALHALLA
–K8-”

”Filmer för hela familjen söndagen 20.12 i Kyrkslätt Skolcentums auditoriet vid polisen.
Kl. 15
KUNINGAS jolla ei ollut sydäntä
Kl 17
Mitt liv som hund
Fri entre’. Välkommen! Arr. KIRKUVA”

Lisäksi laatikossa oli viisi kertaa keväällä ilmestynyt lehtiyritelmä ”Uusi Kirkkonummi UK”, josta viimeinen oli 4-sivuinen lehdykkä.
”Toukokuu 1987 . N:o 5 Ryhmäjulkaisu – ISSN 0783-4209”
Apinalaatikossa: ”Päätoimittaja PERTTI MANNINEN Postiosoite: Uusi Kirkkonummi PL 13 02411 KIRKKONUMMI
 Puh: 298 8357 iltaisin Julkaisija KIRKKONUMMEN KANSANDEMOKRAATIT r.y. Painopaikka: Karprint Ky, 1987”.

Kirkkonummen Sanomissa 5.3.1987: ”Kirkkonummelaiset kansanedustajaehdokkaat tentissä auditoriossa 5.3”.

Kansandemokraattien ehdokkaaksi Kirkkonummella valikoitui nuori mies Jari Tuovinen suosituksestani, kun itse kieltäydyin vaikka alustavasti pyydettiin.

1988

Elokuvakerho Kirkuvasta löytyy seuraavaa:

Lennäkeissä, joita on n. 50 jäljellä: punaisia, sinisiä ja yksi oranssi ja Kirkkonummen Sanomissa 7.1..1988 ilmoituksessa.

”Talvielokuvat
Kirkkonummen kirjaston Porkkala-salissa

Su 10.1. klo 16 ja 18
LUMIUKKO
SAMETTISULOINEN
Kerhokortti 5 mk.

Su 10,1. klo 17
SATU SILVO
H. C. ANDERSENin
LUMIKUNINGATAR
ohjaus PÄIVI HARTZELL
Kerhokortti 10 mk.

Seuraavat näytökset
Su 24.1 klo 15 ja 16
MINTTU ja VANTTU
klo 17 SIMSON & SALLI
Su 7.2. klo 15 ja 16
NALLE PUH
klo 17 RONJA RYÖVÄRINTYTÄR
Samalla kerhokortilla kaikkiin näytöksiin! Tervetuloa koko perhe! KIRKUVA”

Lennäkissä on lisäksi pikkumainokset teksteineen SIMSON & SALLISTA ja RONJA RYÖVÄRINTYTTÄRESTÄ ja kuva NALLE PUHISTA.

Lisäksi eriilisiä kapeita monisteita on jäänyt parisenkymmentä. Esitys on ollut joko 1988 tai 1983. Pääsiäisen seutu pitäisi tarkistaa ja arvioida kumpana vuonna tämä on. Sen muistan, että useammin kuin kerran tämä esitettiin.

”Matteuksen evankeliumi
Elokuvakerho KIRKUVA esittää tiistaina 29.3. klo 18 Kirkkonummen kirjastossa italialaisen Pier Paolo Pasolinin vuonna 1964 ohjaaman elokuvan MATTEUKSEN EVANKELIUMI.
Elokuva  ei ole mahtipontinen jättiläinen, vaan reportaasimaisesti kuvattu koruton, uskollinen tallennus kahdentuhannen vuoden takaisista sellaisina kuin Matteus on ne kertonut …”

Joudun nyt keskeyttämään kun täytyy kiiruhtaa tämän pikkuhuvilan ohi kulkevaan bussiin, joka vie sitten Jyväskylään, josta jatkan matkaani Vaajakosken uimahalliin, Wellamoon. Aurinko paistaa ja kovin syksyiseltä jo näyttää ja päällystakkikin on koko ajan päälläni vaikka lämpöä patteri puhaltaakin.
Tiistaina 2013-09-24 klo 11:30. Keski-Suomi. Jyväskylän seutu. Laukaa. Peurunka-järvi. Pertti Manninen.


Jatkuu. ”Kello on nyt 5 minuuttia yli yhdeksän ja vuorossa on muistojen bulevardi. Esa Linnavalli …”
Tänään on keskiviikko 25.09,2013 09:05. Lähdin sen verran aikaisemmin, että ehdin käydä K-marketissa ennen bussin lähtöä 08:15. Kävelin keskustaan kun en viitsinyt värjötellä pysäkillä ja sainpa mukaani myös hiukan evästä tällä tavalla. Läppäri pienessä repussa ja muut tarvikkeet painavat jo sen verran, ettei paljon kahvimaitoa viitsi pitkiä matkoja kantaa, kun tiesin sen loppuneen.

Ulkona 1 ja sisällä 15 astetta. Lämpö puhaltamaan. Ilma on kyllä kuulas hieno, aurinko paistaa ja kirkasta on.. Korjasin kaikki painovirheet ja tallensin tiedot myös muistitikulle. Aamulla ennen lähtöäni kaivoin esille Elokuvakontaktin vanhan vihreäkantisen luettelon ja kuvasin alkua ja loppua. Se aineisto on nyt sitten tämän laatikollisen liite, koska se ei ollut tässä laatikossa, johon nyt rajaan tämänkertaisen kertomuksen.

Kyllä tietenkin mieleeni tuli, että kaikesta olisi syytä kertoa. Esimerkiksi kuinka onnistuimme sen koulun Annexetin pimentämään. Kalpea mielikuva on, että meillä oli sellainen parimetriä leveä pahvirulla joka pyöritettiin sitten koko ikkunaseinälle se sinne jotenkin kiinnittäen, Mutta, jotta tämä tulisi jotenkin päätökseen jatkan siitä mihin eilen jäin.

Arvelu edelleen on se, että tämä monistesuikale on vuodelta 1988:

”Matteuksen evankeliumi
Elokuvakerho KIRKUVA esittää tiistaina 29.3. klo 18 Kirkkonummen kirjastossa italialaisen Pier Paolo Pasolinin vuonna 1964 ohjaaman elokuvan MATTEUKSEN EVANKELIUMI.
Elokuva  ei ole mahtipontinen jättiläinen, vaan reportaasimaisesti kuvattu koruton, uskollinen tallennus kahdentuhannen vuoden takaisista sellaisina kuin Matteus on ne kirjoittanut. Ohjaaja ei etsi ulkoisesti näyttäviä kohtauksia, vaan intiimejä välähdyksiä tavallisesta kansasta arkisessa elämässään, todellisten ihmisten kasvoja. Pasolini ei tarvitse tähtinäyttelijöitä eikä upeita lavastuksia, vaan tuntemattomia amatöörejä ja Etelä-Italian karuja luonnonmaisemia. Elokuva nousee juhlalliselle, ajattomalle tasolle komean musiikkitaustansa ansiosta: Bachin ja Mozartin klassiset sävelmät sopivat säestämään Jeesuksen vaiheita yhtä hyvin kuin hengelliset neekerilaulut ja vallankumoushymnit.
Kaiken hälinän ja epäolennaisuuden keskellä MATTEUKSEN EVANKELIUMI on ainutlaatuinen kokemus, Ohjelma 5 mk.”

Ohjelman teksti on jostakin elokuvaa esittelevästä tekstistä. Viimeinen kappale on minun kirjoittamani ja koko lappunen lienee annettu myös lehden tai lehtien julkaistavaksi.

Tähän ohjelmatiedot loppuvat eikä siitäkään ole tarkkaa mielikuvaa milloin elokuvien esittäminen loppui. Viimeiset esitykset näytti ”joku nuorimies”, jolla oli oma 35 mm:n laitteisto ja urheiluseura maksoi könttäsumman hänelle esityksistä. Voi olla, että tämä tapahtui jo keväällä 1988, viimeistään keväällä 1989, jolloin olin jo muuttanut pois paikkakunnalta. Minä ja Markku Paavilainen olimme tiimi ja tiimi hajosi. Sirkka Sunikin kaiketi lopetti perheen pienimpien sarjan kun kukaan ei niitä filmejä enää hankkinut.

Videoaikakin tuli voimalla ja eiköhän elokuvateatterikin Kirkkonummelle siihen aikaan, juuri pois muuttaessani, aseman taakse rakennettu. Yrittäjä, Hagman muistaakseni, yritti ensin saada kirjaston takaa ja vierestä tonttia, mutta se oli kuulemma liian arvokas hänelle annettavaksi. Kannatin tietenkin siihen elokuvataloa, mutta kunnassa ohjattiin rakentaminen sitten jonkunlaiselle pienteollisuusalueelle, jonka yrittäjät olivat muuttaneet omin lupinsa liikerakennuksiksi. Niistä käytiin jos jonkinlaista oikeusprosessiakin, mutta lopputulos oli kai se, että kaavaa sitten muutettiin ja nämä asianosaiset saivat tahtonsa läpi ja tontit tietenkin pienteollisuustonttien hinnalla,

KIRKUVA lähetti vuosiohjelmansa ja myös monet yksittäiset, elleivät ihan kaikki, Kirkkonummen Sanomille, joka ne pääsääntöisesti julkaisi. Muistan vain yhden kerran kun se jäi julkaisematta ja niinpä jaoimme ehkä 500 lennäkkiä Gesterbyn koteihin sillä viikolla. KIRKUVAN historiankirjoitus olisi siis tietenkin paljon täydempi, jos kävisi läpi lehden numerot. Siihen ei kai koskaan tule mahdollisuutta, joten tämä puolihistoria on tietenkin parempi kuin ei mitään tässä asiassa.

Kertomukset ja muistelut näytöksistä jäävät myöhempään, Mielessä on kyllä paljon yksityiskohtia ja esityksiä, jotka joskus vielä tipoittain kerron. Tähän voisi kertoa yhden käyttäjäkokemuksen. Jannen järjestämissä kesäjuhlissa kesällä 2010, siis kolme vuotta sitten tapasin joitakin näitä vanhoja kerholaisia ja muita urheiluseura KIRKUN nuoria, koululaisia, siis siltä ajalta. En osannut tietenkään jututtaa tarpeeksi, mutta kyllä mieltä lämmitti kun minut muistettiin kerhon vetäjänä ja Lauran luokkakaveri Tero Ikonen jopa hyräili laulun vuosikymmeniä sitten näkemästään kerhon elokuvasta; ”Davy Crockett, siinä vasta miesten mies …”.

Kello on nyt 09:58. Kahvi on tippunut ja kohta käyn läpi tämän laatikon muun sisällön, jonka olen jo lajitellut, niin kuin aikaisemmin olen kertonut.


elama.fi - Riippumaton julkaisu. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com

elama.fi -
Elokuvakerho KIRKUVAN puolihistoria - Kuva: Jacques Demy.- nettisanomat - 12.fi - Lakisanomat - Viikkosanomat - Kuvasanomat - Sanomatori

Ohjaaja

Jacques Demy. 5.6.1931 Pont Château -27.10.1990 Pariisi.

http://www.nettisanomat.com/
2007/06/05/etusivu.htm


Päiväyskorjaus:
"2012-08-20" >"2013-09-20" (2013-10-08)


Korjaus:
Oulu 16.11. -22.11.1986. >
Oulu 16.11. -22.11.1987.
(2013-12-12)


2013-12-29

Isonna!
Isonna!

Isonna!

Isonna!
Isonna!

Isonna!

Isonna!

Isonna!

Isonna!

Isonna!

Isonna!

Isonna!

Isonna!

Isonna!

Isonna!

Isonna!

Isonna!

Isonna!


2013-12-30

Päiväkirja (teksti)

9b Elokuvalehdet

Gesterbyn koulun elokuvakerho


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 








KIRKUVA – Elokuvakerho - PUOLI HISTORIA – OSA 2

Keskiviikko 2013-09-25 klo 10:28. Aurinko paistaa. Peurunka-järven rannalla. Pertti Manninen.

2. Kirkkonummen Urheilijoiden Nuorisojaoston toimintasuunnitelma  vuosille 1983 ja 1984 ( Mahdollisesti puutteellinen). Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 1988 (Täydellinen).

”KIRKKONUMMEN URHEILIJAT R:Y:
Nuorisojaoston toimintasuunnitelma vuodelle 1983

Nuorisojaosto suosittaa lasten ja nuorten liikuntaharrastusten moninaisuutta so. pyrkii edistämään, että kaikki voimistelisivat, juoksisivat, hyppäisivät, heittäisivät, hiihtäisivät, uisivat, suunnistaisivat, luistelisivat sekä pelaisivat pallopelejä, j,n.e…

Liikuntaharrastusten lisäksi on kuitenkin muistettava koulunkäynti tietojen ja taitojen kartuttaminen elämässä sekä henkisten taitojen kehittäminen. On opittava ottamaan huomioon muut ihmiset ja kansat, yhteiskunnat ja opittava tulemaan toimeen näiden kanssa.

Seuraavat toiminnat jatkuvat:
Näkyvin toimintamuoto on elokuvakerho KIRKUVA:n pyörittäminen. Keväällä järjestetään esityssarjassa 17 elokuvanäytöstä. Syksyllä jatkuu esitykset samalla tavalla. Lisäksi kerho avustaa seuraa ja sen jaostoja elokuvien hankkimisessa ja esittämisessä eri tilaisuuksissa. Kerhon toiminta-ajatuksena on opettaa lapsia ja nuoria sekä aikuisia katsomaan ihmisystävällisiä, suvaitsevia ja hyviä elokuvia ja samalla ohjaamaan katsojia kasvamaan tällaisiksi ihmisiksi.

Jaoston lehteä toimitetaan ja julkaistaan. Tarkoituksena on esitellä seura ja sen eri jaostojen toimintaa, kertoa tulevista ja menneistä tapahtumista ja antaa mahdollisuus lapsille ja nuorille julkaista mielipiteitään ja juttuja ja runoja.

Pyritään järjestämään toimintaa shakin, pöytätenniksen ja suunnistuksen sekä koripallon harrastamisen edistämiseksi.

Järjestetään seuran viikonloppuleiri ja kannustetaan nuoria ja lapsia osallistumaan piirin riemuleirille.

Lastenjuhlia järjestetään kaksi, yksi keväällä ja yksi syksyllä.

Piirin kulttuuritapahtumaan osallistumiseen jaosto auttaa halukkaita lapsia järjestämällä seuran oman kulttuurikatselmuksen ennen piirin tapahtumaa.

Koulutus: Ohjaajien ja ohjaajiksi haluavien koulutusta laajennetaan. Osallistutaan piirin järjestämille kursseille ja riemuleirille.”
(Kopio sivusta 5 seuran toimintasuunnitelmasta).

Nuorisojaoston puheenjohtaja oli allekirjoittanut (PM) ja jotenkin tämä ylevä teksti tuntuu tutulta, kirjoittamaltani. Seuraavalle vuodelle tähän on tehty joitakin korjauksia ja poistoja, mutta luulen, että lopullinen versio on ollut seuraava:

”KIRKKONUMMEN URHEILIJAT R:Y:
Nuorisojaoston toimintasuunnitelma vuodelle 1984

Nuorisojaosto suosii lasten ja nuorten liikuntaharrastusten moninaisuutta so. pyrkii edistämään, että kaikki voimistelisivat, juoksisivat, hyppäisivät, heittäisivät, hiihtäisivät, uisivat, suunnistaisivat, luistelisivat sekä pelaisivat pallopelejä, jne.

Liikuntaharrastusten lisäksi on kuitenkin muistettava koulunkäynti tietojen ja taitojen kartuttaminen elämässä sekä henkisten taitojen kehittäminen. On opittava ottamaan huomioon muut ihmiset ja kansat, yhteiskunnat ja opittava tulemaan toimeen näiden kanssa.

Seuraavat toiminnat jatkuvat:
Näkyvin toimintamuoto on elokuvakerho KIRKUVA:n pyörittäminen. Keväällä järjestetään esityssarjassa 21 elokuvanäytöstä. Syksyllä jatkuu esitykset samalla tavalla. Lisäksi kerho avustaa seuraa ja sen eri jaostoja elokuvien hankkimisessa ja esittämisessä. Kerhon toiminta-ajatuksena on opettaa lapsia ja nuoria sekä aikuisia katsomaan ihmisystävällisiä, suvaitsevia ja hyviä elokuvia ja samalla ohjaamaan katsojia kasvamaan tällaisiksi ihmisiksi.

Pyritään järjestämään toimintaa shakin, pöytätenniksen ja suunnistuksen sekä koripallon harrastamisen edistämiseksi.

Järjestetään seuran viikonloppuleiri ja kannustetaan nuoria ja lapsia osallistumaan piirin riemuleirille.

Lastenjuhlia järjestetään kaksi, toinen keväällä ja toinen syksyllä.

Piirin kulttuuritapahtumaan osallistumiseen jaosto auttaa halukkaita lapsia järjestämällä seuran oman kulttuurikatselmuksen ennen piirin tapahtumaa.

Koulutus: Ohjaajien ja ohjaajiksi haluavien koulutusta tuetaan. Osallistutaan piirin järjestämille kursseille ja riemuleirille.”
(Luonnos toimintasuunnitelmaksi).

Edelliseen vuoteen verrattuna lehden julkaisemispyrkimyksestä on luovuttu,

KIRKUVAN toiminnasta löytyy tieto, että suunnitelmassa vuonna 1983 oli järjestää kevätkaudella 17 elokuvanäytöstä ja seuraavana vuonna 1984 niinikään kevätkaudella 21 elokuvanäytöstä.

”Kirkkonummen Urheilijat r.y.
Toimintasuunnitelmat ja Talousarviot vuodelle 1988

NUORISOJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA 1988
- Hlijaiselon jälkeen, pyritään toimintaan saamaan uutta verta ja luoda seuran nuorisolle uusia tilaisuuksia kehittää sekä fyysisiä että henkisiä ominaisuuksia
- järjestetään elokuvien katselumahdollisuus myös Kirkkonummella elokuvakerho KIRKUVA puitteissa
- Järjestetään kaksi lastenjuhlaa, toinen keväällä ja toinen pikkujoulujuhlana
- Ohjaajien ja ohjaajiksi haluavien koulutusta tuetaan. Osallistutaan piirin järjestämille kursseille ja riemuleirille.”
(Toimintasuunnitelmasta)

”Kirkkonummen Urheilijat ry.
Tulo ja menoarvio vuodelle 1988
Tuotot Virkistystoiminta
3162 Kerhokorttitulot  6500
Kulut
3166 Filmien vuokrat  10700
Yleisavustukset
6231 Kohdeavustus 8000”
(Tulo- ja menoarviosta)

”Kirkkonummen Urheilijat ry.
Tulo ja menoarvio vuodelle 1988
Nuorisojaosto
Kulut Koulutustoiminta
3131 Koulutuskulut  800
Kulut Kilpailutoiminta
3144 Välinekulut 700
Virkistystoiminta
3164 Juhkakulut 2000
Kulut Hallinto
31940 Tiedotustoiminta 600
Siirto johtokunnalta 4100.00
4100.00
4100.00 4100.00”
(Tulo- ja menoarviosta)

”Kirkkonummen Urheilijat ry.
Tulo ja menoarvio vuodelle 1988
Kirkuva
Kulut Koulutustoiminta
3131 Koulutuskulut  1000
Virkistystoiminta
Tuotot
3162 Kerhokorttitulot 65000
Kulut
3166 Filmien vuokrat 10500
Hallinto
Kulut
3180 Posti ja pks.maksut 500
3186 Matka-avustukset 200
3190 Tiedotustoiminta 1700
Yleisavustukset
6231 Kohdeavustus 8000
Siirto johtokunnalta
14500.00 14500.00”
(Tulo- ja menoarviosta)

Mitenkähän tässä nyt sitten kävi. Nämä summat ovat kyllä vielä todellisia, mutta kun valtuustokausi on nelivuotinen ja kun valtuutettuna olin vuoden 1985 alusta vuoden 1988 loppuun, niin täytyy tämäkin kertoa vaikkei se niin ylevää ole kannaltani eikä muidenkaan kannalta. Kesällä 1988 kun seuraavaan kunnan budjettiin olisi tullut hakea tämä kohdeavustus, joka siis vuonna 1988 oli 8000 markkaa, se unohtui ja niin se ei ollut budjettiesityksessä. Eikä se sinne sitten talousarviokokouksessakaan enää tullut, vaikka yritin parhaani mukaan. Vieläkin muistan tämä eräiden oikeistovaltuutettujen riemun, kun se oli jäänyt pois vaikka kuinka yritin selittää toimihenkilöiden siis itseni laiminlyöntiä. Kun nyt tätä kirjoitan niin pahaa tekee kun muistan näiden innostuneet silmät ja hylkäysehdotukset.  Kai siitä sitten äänestettiin ja kohdeavustus jäi saamatta. Vaikka itse en olisikaan enää näitä näytöksiä sitten  järjestynyt niin kyllä meillä oli suunnitelma ostaa VHS-kasetteja, joita olisi voinut sopivissa tilaisuuksissa esittää. Minulla oli jo lista, että olisi hankittu ainakin kaikki Mimosat ja Emiliat (Camilla Mickwitz), mutta niinhän kaikki jäi.

Projektoriraha  (35 mm) oli kaiketi jo edellisen vuoden budjetissa muistaakseni ns, joululahjarahana, joka oli siis sellainen, että jokaista valtuutettua kohti sai jonkun summan: saman! Ryhmä sai sitten päättää mihin se käytettäisiin. Projektori sitten hankittiin auditorioon ja sekin vasta sen jälkeen kun kerroin asiasta koulutoimenjohtaja Kaarlo Kovalaiselle. Hän kun kuuli, että se on budjetissa, kehotti minua tutustumaan asiaan ja niin joku firma sitten sai minulta tilauksen muistaakseni italialaisen projektorin hankkimiseksi, jonka kunta maksoi. En sitten tiedä kuka lopullisen tilauksen teki, mutta minä ainakin ne brosyyrit ja puhelut  hoidin ja kyllä sitä projektoria muistan käyneeni katsomassakin auditorion konehuoneessa viimeisten valtuustokokousten ohessa. Itse en sitä koskaan käyttänyt. Kaiketi se jo poltti näppejänikin, kun elämäntilanne oli aika lailla kokonaan muuttunut. Elämä oli risainen, mutta diapammien avulla kaikesta on selvitty. Kerran vain päätin, että pillerien syönti loppuu enkä uusinut reseptiä.

Luulin jo asian selvittäneeni, niin eikös vain tässäkin osiossa ollut vielä 2 sivua käsittelemättä!

”912 Kirkkonummen urheilijat 40 tililp Joulukuu Päiväys 26.01-1988 Sivu 7
--- Laskentakaudelta --- Tilivuoden alusta
Tili nimi mk ed, vuosi budj tot% mk ed. vuosi budj tot%
4 Nuorisojaosto
3131 koulutuskulut 74- 800-
3144 Välinekulut 62- 700 -
3161 Juhlatuotot 530
3164 Juhlakulut 568- 174- 80.85- 2068- 2000- 4
3190 Tiedotustoiminta 292- 75- 292- 900-
** 861- 385- 80.85- 1831- 4400- 2
=== 861- 385- 80.85- 1831- 4400- 2
==== Tuotot – kulut 861- 385- 80.85- 1831- 4400- 2”
(Laskelmasta)

”912 Kirkkonummen urheilijat 40 tililp Joulukuu Päiväys 26.01-1988 Sivu 7
--- Laskentakaudelta --- Tilivuoden alusta
Tili nimi mk ed, vuosi budj tot% mk ed. vuosi budj tot%
5 Kirkuva
3131 Koulutuskulut 377.00- 87- 433 377.00- 1000-
3162 Kerhokorttitulot 549 545,00 1615 6500
3164 Juhlakulut 1749.65- 1749.65-
3166 Filmien vuokrat 637,20- 875- 73 2029.60- 5275- 10500-
3180 Posti- ja pks.maksut 138.00- 49- 282 138.00-  500-
3186 Matka-avustukset  74- 800-
3190 Tiedotustoiminta 1117.00 149- 750 3570.25- 4109- 1700-
** 4018.85- 685. 587 7256.50- 7769- 8000-
6231 Kohdeavustus 674 8240.00 8000 8000
** 674 8240.00 8000 8000
=== 4018-85- 11- 535 983.50 230
=== Tuotot – kulut 4018-85- 11- 535 983.50 230”
(Laskelmasta)

Urheiluseuran ja siis myös KIRKUVAN rahastonhoitajana toimi Eija Kuutti, asiansa osaava tarkka ihminen. Mikäli oikein luen näitä hänen laatimia papereitaan niin vuosi 1986 olisi KIRKUVAN osalta ollut voitollinen 230 markkaa ja vuosi 1987 voitollinen 983,50 markkaa. Tarkempi perehtyminen voisi kertoa jotain muutakin, mutta olennaisempaa on kuitenkin näiden dokumenttien olemassaolo.

3. Elokuvaluettelot:

Canada. Kanadan suulähetystö.
Uusia elokuvia -81.
Gaudeamus Elokuva. 16 mm elokuvaluettelo (Nro 2)
Oulun elokuvakeskus. Simson & Salli.
Ruusujen aika Oy. 16 mm elokuvaluettelo.
Suomen elokuvasäätiö. Esittelevä elokuvaluettelo.  Sivut 386-388 ja 458-461.
Suomi-filmi Oy. Elokuvaluettelo 16 mm. Näytäntökaudelle 1.9.1981-82.
Suomi-filmi Oy. Elokuvaluettelo 16 mm. Näytäntökaudelle 1982-83. (+2 lisäsivua).
Suomi-Filmi Oy:n luetteloon 1981-88 lisälehdet.
Suomi-filmi Oy:n levitykseen siirtyneet Caudeamuksen elokuvat.
Walhalla ry.  Elämäni koirana.
Viihdekuva Oy. 16 mm ohjelmisto 1989-82.
Viihdekuva Oy. 16 mm elokuvien jatkoluettelo 1,9.1981. + lisäsivu.
Viihdekuva Oy. AV-välineiden ja niiden käyttöopas.  + lisäsivu.
(Sivu 30 jostakin luettelosta).
Hiukan esipuheita alkulehdiltä:

Alkulehdiltä:

CANADA

”Elokuvaluettelo
KANADAN SUURLÄHRTYSTÖ

P. Esplanadi 25 B
0010 HELSIKI 10
Puh. 90-171 141

OHJEITA LAINAAJILLE
Elokuvia lainataan maksutta kouluille, kerhoille ja yhdistyksille.
Tilaukset on tehtävä kirjallisesti osoitteella: Kanadan Suurlähetystö,
P. Esplanadi 25 B, 0010 HELSIKI 10
Tilausten on oltava elokuvaosastolla vähintään 2 viikkoa ennen suunniteltua esityspäivää.
Koska useista elokuvista on vain yksi kopio, voimme lainata ainoastaan 4 elokuvaa kerrallaan korkeintaan kahdeksi viikoksi. Esittäkää useita vaihtoehtoja siltä varalta, että haluamamme elokuvat eivät olisi vapaina.
Tilausta tehtäessä on mainittava: - Oppilaitoksen tai järjestön täydellinen nimi ja osoite sekä tilauksesta huolehtivan henkilön nimi ja puhelinnumero.
Elokuvat voidaan joko noutaa lähetystöstä, tai ne voidaan postittaa lainaajalle. Tällöin lähetämme ne postiennakolla ja samoin palautus tapahtuu lainaajan kustannuksella.
ELOKUVAT ON EHDOTTOMASTI PALAUTETTAVA NÄYTÖSILMOITUSKAAVAKKEESSA MAINITTUUN PÄIVÄMÄÄRÄÄN MENNESSÄ.

Kaikki elokuvat ovat englanninkielisiä, mikäli toisin ei ole ilmoitettu.
Ne ovat 16 mm. äänielokuvia, joita voidaan esittää vain äänielokuvakoneella. Elokuvia ei myöskään saa esittää sellaisella koneella, joka on muutettu mykkäkoneesta äänikoneeksi poistamalla toisen puolen hammastus.
Voidaksemme parantaa elokuvapalveluamme, lähetämme jokaisen lähetyksen mukana näytösilmoituskaavakkeen, jonka pyydämme täyttämään ja palauttamaan elokuvien mukana.
Kelatkaa elokuva oikeinpäin takaisin omalle kelalleen.
Elokuvia saa esittää ainoastaan kokenut elokuvakoneen käyttäjä.
VELVOLLISUUTEMME ON KATSOA KÄYTTÄJÄN OLEVAN VASTUUSSA KAIKISTA NIISTÄ VAHINGOISTA TAI KATOAMISISTA; JOITA VOI AIHEUTUA ELOKUVAOSASTOLTAMME LAINATUILLE ELOKUVILLE.

SISÄLLYSLUETTELO
KANADA
Fyysinen maantiede 5
Sosiaalimaantiede 7
Eskimot ja arktinen elämä 8
Ihmiset ja yhteiskunta 9
Alueelliset kuvaukset 11
Maatalous 12
Kalastus, metsä- ja kaivosteollisuus 13
Luonnonrikkaudet ja taloudellinen kehitys 15
Kanada ja muu maailma 16
Uskonto 17
TAITEET
Animaatio- ka kokeiluelokuvat 18
McLarenin elokuvat 24
Musiikki 28
Maalaus, kuvanveisto, arkkitehtuuri ja käsityötaide 29
Esittävät taiteet ja näytelmäelokuvat 32
Elokuvia lapsille 33
TERVEYDENHOITO
Lapsen kehitys 38
Terveydenhoito – yleistä 40
Mielenterveys 41
Turvallisuus – onnettomuuksien sattuessa 43
TIEDE
Biologia
Villieläimet, luonto ja luonnonsuojelu  47
Fysiikka ja sovelletut tieteet  51
URHEILU, VAPAA-AJAN VIETTO JA MATLKAILU
Urheilu, vapaa-ajanvietto ja matkailu 54
AAKKOSELLINEN HAKEMISTO
Hakemisto 60”
(64 sivua ja yksi monistettu lisälehti ”Uusia elokuvia -81”)


Gaudeamus Elokuva. 16 mm elokuvaluettelo (Nro 2)
”Gaudeamus Elokuva. 16 mm elokuvaluettelo
Gaudeamus Elokuva

Mannerheimintie 5 C
00100 HELSINKI
174 566
LUETTELON KÄYTTÄJÄLLE

Hyvä elokuvan ystävä!
Gaudeamus Elokuvan uusi 16 mm:n elokuvien luettelo on lähetetty kertomaan sinulle niistä elokuvista, jotka Gaudeamus Elokuva voi 16 mm:n kopiona käyttöösi tarjota. Luetteloon on koottu elokuvan tekijätietojen lisäksi lyhyet arvioinnit elokuvan tasosta. Olemme lainanneet maamme tunnetuimpien ja arvostetuimpien elokuvakriitikoiden lausuntoja. Luettelon tarkoituksena on toimia apuna ohjelmiston suunnittelussa kaikkialla siellä, missä elokuvia käytetään.
Luettelomme on järjestyksessään toinen. Uusia elokuvia on tullut mukaan eivätkä entiset ole vielä poistuneet. Näin ollen nimikkeiden määrä on kasvanut. Uskallamme lievästi viitata monipuolisuuteen elokuvavalikoimassa. sillä tarjolla on niin dokumentteja (Ehdokkaana Harvey Milk, Hiljaisuuden rajalla), lastenelokuvia (Pekka Töpöhäntä, Kumi-Tarzan, Valkoinen kilpikonna) kuin muitakin merkittäviä elokuvataiteen saavutuksia (Nostalgia, Maan hiljaiset). Tulevaisuuden verhoa raotamme sen verran, että ensi keväänä on saatavilla Jean-Luc Godardin JE VOUS SALUE, MARIE !
Ja älkäämme unohtako suomalaisia elokuvia ! Suvi-Marja Korvenheimon trilogiasta ensimmäinen osa eli TOTO on ohjelmistossamme. Uuta nousevaa tekijäpolvea edustaa Per-Olof Stranbergin -30 C – AURINKOA ETSIMÄSSÄ.
Tilauksia otamme vanhaan tapaan vastaan puhelimitse.
Elokuvaterveisin
Gaudeamus Elokuva
Harri Ahokas
elokuvapäällikkö
Arja Urantowka
toimistosihteeri”
(22 elokuvaa ja 3 elokuvaa ”tulossa keväällä 1986” 14 tekstisivulla. Luettelon välissä oli myös PEILI-lehden mainos ja tilauskortti).


Oulun elokuvakeskus. Simson & Salli.
Esittely elokuvasta ja 3 erilaista kehyskuvaa yhden sivun esitteessä.

Ruusujen aika Oy. 16 mm elokuvaluettelo.
” Ruusujen aika Oy Time of Roses Ltd
16 mm ELOKUVALUETTELO

Ruusujen aika Oy – Yrjönkatu 11 D, 00120 Helsinki 12
Puh. (90) 648 592

FILMIVUOKRAT
Pitkät elokuvat SEKL:n kerhot 100,- muut 150,-/es.
Andalusialainen koira ja 7 veljestä osina  30,-  50,-
Muut lyhytelokuvat: 20,-  40,-
Filmilähetyksen vakuutus: 1,-/väri, 0,50/mv
Lähetyskustannukset maksaa tilaaja. Pienlähetyksen lisä 10,-. Julisteet: 2,- postikuluineen (saatavana vain elokuvista Myrskyn poika, Seikkailija Tom ja Seitsemän veljestä).
*) Ei 16 mm esitysoikeuksia suurimmissa kaupungeissa.”
(3-sivuinen moniste)


Suomen elokuvasäätiö. Esittelevä elokuvaluettelo.  Sivut 386-388 ja 458-461.

”16 mm ESITTELEVÄ ELOKUVALUETTELO
SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ
Pekka Päivärinta
Sauli Pesonen

K 13
Kanavakatu 24
00160 Helsinki
puh. 177 727
(Sivut 386-388 ja 458-461 kirjasta)

Suomi-filmi Oy. Elokuvaluettelo 16 mm. Näytäntökaudelle 1.9.1981-82.
Suomi-filmi Oy. Elokuvaluettelo 16 mm. Näytäntökaudelle 1982-83. (+2 lisäsivua).
Suomi-Filmi Oy:n luetteloon 1981-88 lisälehdet.
Suomi-filmi Oy:n levitykseen siirtyneet Caudeamuksen elokuvat.

”S FILMI SUOMI-FILMI OY ELOKUVALUETTELO filmförtecning
16 mm
Näytäntökaudelle 1.9.1981-82.

Puh. vaihde 642 112
suoraan 649 157
SUOMI-FILMI OY
Kaitafilmiosasto
Uudenmaankatu 44
00120 HELSINKI 12
SISÄLTÖ
A. Kotimaiset elokuvat Sivu 1-7
B. Ulkomaiset elokuvat 8-13

TOIMITUSEHDOT
1- Filmivuokra peritään kultakin esityskerralta. Vuokrat koskevat tilaisuuksia, joissa on alle 100 katsojaa. Milloin katsojamäärä ylittää sadan katsojan rajan esityksestä laskutetaan samoin kuin 35 mm:n elokuvan kaupallisesta esittämisestä.
2. Tilaaja maksaa kuljetuskustannukset ja –vakuutukset, jotka peritään laskutuksen yhteydessä.
3. Niistä filmeistä aiheutuneista kustannuksista, joita vakuutus ei korvaa, vastaa tilaaja.
4. Filmejä ei saa vuokrata edelleen.
5. Filmit on esitettävä sovitussa paikassa.
6- Esityksiin ei saa myydä pääsylippuja.
7. Filmit on palautettava esitystä seuraavana arkipäivänä. Palautuksen viivästyessä peritään kultakin päivältä yhden esityskerran vuokra.
8. Maksuehdot: 14 päivää netto, yliaikakorko 16 %.
9. Oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään.
10. Peruutus tehtävä 2 viikkoa ennen varattua esityspäivää.
MERKKIEN SELITYKSET
S = elokuva sallittu kaikenikäisille
K 7  = elokuva on kielletty alle 7 vuotiailta
väri = värielokuva
m-v = mustavalkoinen elokuva
x = ei paikkakunnilla, joissa toimii kiinteä elokuvateatteri

LISÄKSI
Piirrettyjen paraateja 13 erilaista, sisältäen kukin 3 piirrettyä elokuvaa. Kelan pituus 21 minuuttia. Sisältäen mm.: AKU ANKKA, VAALENAPUNAINEN PANTTERI, HESSU, MIKKI HIIRI, DAFFY ANKKA, INKI ym. piirrettyjä sankareita. Kelan vuokra 105 mk/esityskerta.
S FIMI 1918, Suomi-Filmi”
(14 sivua, takasivulla 3 erilaista logoa)

”S FILMI SUOMI-FILMI OY ELOKUVALUETTELO
16 mm
Näytäntökaudelle 1982-83

Puh. vaihde 642 112
suoraan 649 157
SUOMI-FILMI OY
Kaitafilmiosasto
Uudenmaankatu 44
00120 HELSINKI 12
SISÄLTÖ Sivu
A. Lasten ja nuorten elokuvat  3-6
A. Nuorisolle ja aikuisille 7-12
B. Ainoastaan kotimaiset elokuvat  13-19
TOIMITUSEHDOT” (samat kuin 1981-1982-luettolassa)
(20 sivua ja 2 monistettua sivua)

12 sivua monistettuja lisälehtiä
”Kaikissa ulkolaisissa elokuvissa svensk text sekä suomalainen teksti
os. Uudenmaankatu 13 00120 Puh (90) 642112/64 suora 649 157”


Walhalla ry.  Elämäni koirana.
Walhalla ry rf

Kaisaniemenkatu 2b
SF- 00100 HELSINKI
90-605613
Kajsaniemigatan 2 b
SF-00100 HELSINGFORS
90-605613
(17 kehysilmoitusta 1 sivulla)


Viihdekuva Oy. 16 mm ohjelmisto 1989-82.
Viihdekuva Oy. 16 mm elokuvien jatkoluettelo 1,9.1981. + lisäsivu.
Viihdekuva Oy. AV-välineiden ja niiden käyttöopas.  + lisäsivu
.

”16 mm
OHJELMISTO
1980-82
Viihde-Kuva Oy

Kirstinkatu 3
00530 Helsinki 53
Puh, (90)-764 174
VIIHDE-KUVA OY
Kirstinkatu 3
00530 Helsinki 53
Puh, (90)-764 174
Pankki:
K,O.P. H:ki Kruunuhaka
Shekkitili:
N:o 10191/1403/48
Postisiirtotili:
N:o 28522-3
Viihde-Kuva Oy
Kirstinkatu 3
00530 Helsinki 53
16 mm
FILMILUETTELO
1980-82
Ky.Kaita-Paino 1980

SISÄLLYSLUETTELO
Sivu
YLEISTÄ, ELOKUVIEN TILAAMINEN ja VUOKRAUSEHDOT 3-4
FILMILUETTELO AIHEJÄRJESTYKSESSÄ

RAITTIUS
Alkoholi 5-6
Huumeet 6-
Tupakka 7

SOSIAALISET 7
USKONTO 7
OPETUS JA AMMATINVALINTA 8

MATKAILU 8
Kotimaa 8-9
Ulkomaat 9

URHEILU JA RETKEILY
Urheilu, voimistelu, palloilu 9-10
Retkeily ja leirintä 10
Talviurheilu 10-11
Vesiurheilu 11
Moottoriurheilu ja jännitys 11-12

ELÄINAIHEISET
Kolme karhunpoikasta 12
Zippy-simpanssi 13
Sekalaisia 13

KOMEDIAT
Charlie Chaplin 14-15
Ohukainen ja paksukainen 15-17
Abbott ja Costello 17-19
W.C. Fields 19
Buster Keaton 19-20
Harold Lloyd 20-21
Sekalaisia 21-22

(jatkuu)
(sisällysluettelo jatkoa)

PIIRRETYT
Sivu
Terry-karhut  22-23
Bolek ja Lolek 23-24
Nakke Nakuttaja 24-26
Reksi 26
Fleisher-klassikoita 1930-luvulta 26
Niksu, Vekku ja Jekku 26-27
Jakki-sorsa 27
Vili Viluinen 28
Jogi-karhu 28
Hakki-koira 29
Väiski Vemmelsääri 29
Piitu 29-30
Augie Doggie 30
Teräsmies 30
Masi 30
Maantiekiitäjät 30
Tipi ja Sylvester 31
Anselmi (Andy) Panda 31
Kippari Kalle 31
Pikku Roquefort 31-32
Luni & Tim 32
Hekle ja Jekle 32
Snuffy Smith 32
Mr. Magoo 32-33
Tom ja Jerry 33
Nuusku ja Lörppö 33
Tarkastaja 33-34
Lätky-leijona 34
Dynamo Dock 34
Sidney-elefantti 34
Gandy-hanhi 35
Teräshiiri 35
Astro-marsilainen 35
Sekalaiset piirretyt 36-38
PÄTKIKSET 38-39
SATUELOKUVAT 39-40
SEKALAISIA ELOKUVIA 40-42

YLEISTÄ
Tämä Viihde-Kuva Oy:n 16 mm elokuvien vuokrausluettelo kumoaa aikaisempien luetteloiden tiedot.

EPÄSELVYYKSIEN VÄLTTÄMISEKSI PYYDÄMME TEITÄ TUTUSTUMAAN TARKOIN ALLA OLEVIIN VUOKRAUSEHTOIHIN.
ELOKUVIEN TILAAMINEN

Ottakaa elokuvia tilatessanne huomioon seuraavat seikat:
1. Filmit voitte tilata joko puhelimitse numerosta 90-764 174 tai kirjeitse osoitteella Kirstinkatu 3, 00530 Helsinki 53.
2. Mainitkaa tilauksessanne filmien luettelonumerot sekä jokaiselle tilaamallenne elokuvalle kaksi tai kolme vaihtoehtoa siltä varalta etteivät tilaamanne elokuvat sattuisi olemaan vapaana. Pätkiksiä tilatessanne valitkaa mieluiten useita vaihtoehtoja, sillä kutakin pätkistä on vuokraamossamme vain yksi kopio.
3. ILMOITTAKAA KOKO VUOKRAUSAIKA: Mainitkaa sekä tilauksenne ensimmäinen että viimeinen esityspäivä. Mikäli esityksenne jatkuvat yli tilauksessa mainitun viimeisen esityspäivän, on jatkoaikaan saatava vuokraamon lupa.
4. VUOKRAUSAIKA ON RAJOITTAMATON
5. Tehdessänne tilauksen ajoissa varmistatte haluaminne elokuvien saamisen.
6. Tilauksen peruutuksen pyydämme  tekemään mahdollisemman aikaisessa vaiheessa, kuitenkin viimeistään yhtä viikkoa ennen ensimmäistä esityspäivää.

Hyvää päivää!
Löydätte kuviani eri puolilta luetteloa. Tehtäväni on kertoa, että kuvani vieressä oleva elokuva on uusi vuokraamossamme.”
(Luettelon alusta 3 sivua, vuokrausehdot seuraavassa osiossa!)

Nyt on lopetettava ja kerättävä kamppeet ja kiirehdittävä bussipysäkille, jota täällä periferiassa ei ole merkitty sen kummemmin. Aurinko paistaa todella häikäisten ja päivän aikana olen saanut seurata lahden joutsenia, joita en tässä kirkkaudessa nyt erota, jos täällä vielä ovat. Katson lämpötilan haistellessani ulkoilmaa. Se on vain viisi varjossa, aurinko kyllä vielä lämmitti. Sisällä on patterin yläpuolella 25, joten se mittari on siirrettävä aidompaan paikkaan.
Peurunka-järvi. Keskiviikko 2013-09-25 klo 17:05. Pertti Manninen
P:S. Jatkan ilmeisesti perjantaina.

--


JATKUU. Tänään on nyt perjantai 2013-09-27 klo 08:44. Tulin lähipysäkiltä, kun en ”jaksanut” kävellä kylille.
Eilinen vesijumppa oli sen verran rankka, että hidas kävely tuntui paremmalta. Eilen jolloin kirjoittaminen jäi väliin huomasin silmäni punoittuneen ilmeisesti liiasta ponnistelusta. Toissa iltana vein kaiken tähänastisen nettiin ja muutin kirjasintyypin ja lihavoin nimet, niin henkilöiden kuin yhteisöjen. Lisäksi löysin Kirkkonummen urheilijoiden kotisivut, joissa historia-osassa oli hiukan KIRKUVASTA kerrottu. Lähetin tiedon näistä uusista sivuistani sinne.
Tänään on harmaa päivä, ulkona 6 ja sisällä 9, joten pusero on päällä pidettävä. Laitoin lämmön puhallukseen ja lämpöä tulvii ja radiossa kerrotaan Marimekon plagiointikohusta.

Viihde-Kuva Oy:n luettelosta seuraavaksi vuokrausehdot,
VUOKRAUSEHDOT
HUOM! KAIKKI FILMIVUOKRAT OVAT VUOROKAUSIVUOKRIA.
VIIKONLOPUSTA VELOITAMME KAHDEN VUOROKAUDEN VUOKRAN.
(Myös silloin kun esitys on vain lauantaina tai sunnuntaina).
1. Filmit on aina palautettava kokonaan. Mikäli tarkastuskortti seuraa filmin mukana, on se myös palautettava.
2. Kelatkaa filmit aina takaisin omille keloilleen. Varmistakaa, että filmit tulevat omiin koteloihinsa.
3. ÄLKÄÄ AJAKO ÄÄNIFILMEJÄ MYKKÄKONEELLA.
4- Kopio on tarkastettu vuokraamossa. Asiakas on vastuussa filmin rikkoutumisesta normaalin kulumisen aiheuttamia vikoja lukuun ottamatta.
5. Vuokraamo ei vastaa matkalla sattuneista viivästymisistä, eikä siitä, että filmit myöhästyvät siitä syystä, että edellinen tilaaja on laiminlyönyt filmien palauttamisen ajoissa.
6. Filmivuokrat ovat seuraavat:
Mustavalkoiset
120 metrin kela 10,-/vrk
250 metrin kela 20,-/vrk
Värilliset
120 metrin kela 20,-/vrk
250 metrin kela 30,-/vrk
ellei elokuvaluettelossa ole mainittu muuta vuokraushintaa.
Esityskerrat eivät vaikuta vuokraan. Ensimmäinen laskutuspäivä on vuokrausajan ensimmäinen vuorokausi, Viimeinen laskutuspäivä on palautuspäivää edeltänyt vuorokausi, joka selviää mm. postileimasta.
PIENIN LASKUTUKSEMME ON 40 mk /TILAUS
Pidemmiltä esitysajoilta myönnämme seuraavat alennukset:
3-4 vuorokautta 10%
5-6 vuorokautta 15%
7-8 vuorokautta 20%
yli 8 vuorokautta 25%
yhtäjaksoista esitysaikaa.
Jokaista filmilähetystä seuraa lähetyslista kahtena kappaleena, joista A-KAPPALE ON EHDOTTOMASTI PALAUTETTAVA ASIANMUKAISESTI TÄYTETTYNÄ FILMIPALAUTUKSEN YHTEYDESSÄ.
FILMIEN KOPIOMINEN TAI KUVANAUHOITTAMINEN ON EHDOTTOMASTI KIELLETTY
Luettelon liitteenä on lista vanhemmista vuokrattavista elokuvista.
Filmejä saa esittää vain maksuttomissa tilaisuuksissa.
Palauttakaa filmit sovitun esitysajan jälkeisenä ensimmäisenä arkipäivänä osoitteella:
VIIHDE-KUVA OY
Kirstinkatu 3
00530 HELSINKI 53
Älkää maksako filmivuokria ennen kuin olette saaneet laskun.
Maksakaa laskut 14 vuorokauden kuluessa niiden saapumisesta.
FILMIEN ESITYSAIKA ON HELPPO LASKEA NIIDEN PITUUKSISTA.
NORMAALI ESITYSNOPEUS ON 10,94 METRIÄ MINUUTISSA. (Nyrkkisääntö : 11 metriä / minuutti).
(Viihde-Kuva Oy:n luettelon sivuilla 3 ja 4).

Jatkoluettelo.
PERUSLUETTELO LÄHETETÄÄN PYYDETTÄESSÄ
16 mm elokuvien jatkoluettelo 1.9.1981
Viihde-Kuva Oy
Kirstinkatu 3
00530 Helsinki 53
Puh. (09)- 764 174
PERUSLUETTELO LÄHETETÄÄN PYYDETTÄESSÄ
RAITTIUS:
LUONTO:
URHEILU:
PIIRRETYT:
PÄTKIKSET:
VANHAN AJAN KOMEDIAT:
VANHAN-AJAN KOMEDIOIDEN PARHAAT:
LUETTELOA JATKETAAN.
KAIKKI TIEDOT SITOUMUKSETTA
Viihde-Kuva Oy
Kirstinkatu 3
00530 Helsinki 53
Puh. (09)- 764 174
(4-sivuinen,, viimeisellä vain yhtiön tiedot)
(Tyhjällä sivulla on käsinkirjoitettu oppilaiden nimilista)
Lisälista
VIIHDE-KUVA OY
Kirstinkatu 3
00530 Helsinki 53
Puh. (09)- 764 174
(4-sivuinen monistettu lisälista)


AV-välineiden ja niiden käytön OPAS
Viihde-Kuva Oy
SISÄLLYSLUETTELO
AV-esitysten suunnittelu ja toteutus
AV-välineet, -esitysaineisto ja sen valmistus
Tärkeimmät AV-välineet
Valkokankaat ja laitteiden kohdistus
Yhteenveto

AV-ESITYSTEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS
Nykyaikana pyritään, jos suinkin mahdollista, havainnollistamaan esitelmä- ym. tilaisuudet AV-välineillä. AV-esitys on edustavan esityksen edellytys. AV-esitysten suunnittelu on suoritettava erityisellä huolella ja hyvissä ajoin tai annettava koko toiminta alan erikoisliikkeen tehtäväksi. Ennen kuin päätetään tilaisuuden järjestämisestä kannattaa huomioida seuraavat suunnitteluun liittyvät pääkohdat:

Sali
(Kuva katselualueista)
Valkokankaat
(Kuva ”Kallistettava valkokangas DA-LITE)...
Ennakkosuunnittelu

AV-välineiden asennus

AV-VÄLINEET-ESITYSAINEISTO JA NIIDEN VALMISTUS
ELOKUVAT ovat aina lopullisesti valmiit esityspaikalle tuotaessa. Seuraavat asiat on  filmeissä aina tarkistettava ennen tilaisuutta:
Onko filmi kelattu oikeinpäin ts. alkupää esillä.
Onko filmikopiossa optinen eli valoääni tai magneettiääni.
On paljon esityskoneita, joissa ei ole magneettisen äänen toistomahdollisuutta, Samoin on varmistuttava esitettävän filmin leveydestä. Tärkeätä on muistaa. että 2 x 8 mm. eli ns. vanha 8 mm filmi ei ole samanlainen kuin SUPER 8 mm, jota japanilaiset kutsuvat SINGLE 8 filmiksi.

Diakuvat

Diojen koot
(Kuva kehystetyistä dioista)
(Taulukko heijastusetäisyyksistä)

TÄRKEIMMÄT AV-VÄLINEET
35 mm elokuvakoneet
Niiden käyttö vaatii koneenkäyttäjäluvan omaavan ammattilaisen. Siksi on syytä vuokrata käyttöön elokuvateatteri. Poikkeustapauksessa voi alan erikoisliike esittää filmit myös kuljetettavalla elokuvakoneella.

16 mm elokuvakoneet
Optisen ja magneettisen äänen toistolla. Huom. vanhemmissa elokuvakoneissa ei ole magneettisen äänen toistomahdollisuutta. Filmin ajonopeus on  10.94 metriä /minuutti 24 kuv./sek.

2/8 mm ja 8 mm Super
Useimmiten mykkäkoneita. On myös saatavana äänikoneita magneettiäänityksellä tai sisäänrakennetulla kasettinauhurilla. Ohessa kaavio tavallisesta2/8 mm filmistä sekä Super 8 filmistä. Huomaatte selvästi kuva-alan eron. Super 8 filmejä ei voi ajaa 2/8 mm koneella eikä päinvastoin.

DIA-heittimet

Rainaheittimet

Diagrraph

Piirtoheitin

Pintaheijastin

Valourut

Nauhurit

Lisäksi AV-välineisiin kuuluvat mm. VAHVISTIMET JA LEVYSOITTIMET.
(Kuva: 16 mm äänielokuvakone EIKI ST-2H,.
Kuva, jossa Super 8:n ja 2x8:n filmiruutujen koot vertaillaan.
Kuva: Diaheitin LEITZ PRADOVIT TA.
Kuva: Diagraph BESELER-LARA,
Kuva: Piirtoheitin LEITZ DIASCRIPTOR,
Kuva: Pintaheitin (episkooppi) BESELER VU-LYTE III).
Kuva:  Valourut).

AV-välineiden asennus esityspaikalle
Välineet asennetaan siten, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa katsojille. Sen vuoksi välineet on asetettava mahdollisimman kauas valkokankaasta. Näin väline itse ei peitä näkyvyyttä, ja jos kangas on korkealla, heijastuskulma kankaalle pienenee ja siten kuvan vääristymä pienenee. Väline ei saa estää välitöntä kulkua esityspaikalle. Piilottakaa aina johdot esim. mattojen alle, seinän vierustoille jne. , silloin ne eivät ole esteinä. Solmikaa johdot koneen jalustan jalkaan, silloin ei voida vetää konetta johtojen mukana lattialle. Jos johdot on vedettävä lattian poikki, ne olisi kiinnitettävä lattiaan esim. maalarin teipillä.
Asentakaa AV-välineet ja valkokangas niin korkealle, että kuva esteettä pääsee kankaalle katsojan päiden yli.
Heijastakaa kuvat mahdollisimman kohtisuoraan valkokankaalle, siten säilyy kuvan oikea muoto.
(Kuvat oikeasta ja väärästä asennuksesta):

YHTEENVETO
¤ Hankkikaa kaikki tarvitsemanne AV-välineet ajoissa esityspaikalle.
¤ Asentakaa ne ajoissa ja varmistautukaa siitä, että ne toimivat ja niiden paikka esityspaikalla on oikea.
¤ Huolehtikaa siitä, että esitettävä materiaali on koneisiin sopivaa sekä siitä, että esitettävä materiaali on laadultaan moitteetonta. Mikäli näin ei ole, korjatkaa virheet välittömästi.
¤ Käyttäkää diaesityksissä, jos mahdollista, vain yhtä diakokoa.
¤ Käyttäkää diakuvissa voimakkaita tummuus eli kontrastieroja sekä erilaisia rastereita, kirkkaita värejä ja mieluimmin vastakkaisvärejä.
¤ Välttäkää suuria marginaaleja, ne jäävät pois kuva-alasta.
¤ Valitkaa (rajatkaa) dioihin mieluimmin vaakakuvia.
¤ Laittakaa diat aina samanlaisiin kehyksiin, mieluimmin lasikehyksiin.
¤ Antakaa diojen valmistus ammattiliikkeelle.
¤ Numeroikaa aina dianne.
¤ Merkitkää kasetteihin esitelmän nimi ja esitelmöitsijä.
¤ Tarkastakaa koeajolla diojen järjestys ja asento sen jälkeen, kun diakasetit on täytetty.
¤ Mikäli AV-väline on Teille outo, perehtykää tarkoin siihen ennen tilaisuuden alkua. Kokeilematta se voi aiheuttaa ikävän yllätyksen.

Toivotamme Teille menestystä
FILMIYHTYMÄ OY
OY CHRISTIAN NISSEN AB
VIIHDE-KUVA OY
(FILMIYHTYMÄ OY:n mainos.
OY CHRISTIAN NISSEN AB:n mainos).

vain puhelinsoitto 764174
ja Teillä on käytettävissänne täydellinen audiovisuaalinen palvelu tiedotus ja esitelmätilaisuuksianne varten.
Viihde-Kuva Oy.
00530 Helsinki 53 – Kirstinkatu 3 – puh. 764174
miktor helsinki 1971
(12 sivua, painovuosi 1971.  Välissä 4-sivuinen monistettu elokuvaluettelon lisäsivut).


Sivu 30 jostakin luettelosta.
Elokuvat: Kiljusen herrasväki, Korpinpolska, Kuningas, jolla ei ollut sydäntä, Lampaansyöjät; Likainen puolitusina ja Loma.

Tähän nyt kuitenkin lisään, jottei unohtuisi VIihde-Kuva Oyn lisäluettelon takakanteen käsinkirjoitetun  tekstin, joka lienee Gesterbyn ala-asteella toimineen kerhon osanottajalista. Otaksun, että  13 listan ensimmäistä nimeä on kirjoittanut listassa ensimmäinen, minun käsialaani ne eivät ole. Muu teksti on kirjoittamaani ja kaikesta ei enää nyt ehkä selvääkään saa, toivottavasti siis elokuussa 1981 sai, Päivämäärän olen listan alkuun lisännyt, oikeaoppisesti.

”30.8.81
Laura Manninen 6b
Lasse Manninen 3 b
Janne Manninen 4A buu!
Janne Niemi 6 A
Kökö Törn 6b
Päivi Paldanius 5 A
Pasi Mann 6a buu!
Timo Varis 4b
Mika Soini 5a
Tommi Vahvelainen 4b
Jari Lahdelma 3a
Kalevi Markkanen 5b
Marianna Mäkinen 6b

Lasse
Jaana
Juhani Suikki
Marko Vesa
Mika Soini
Timo Varis
Harri Levonen
parakki kirkonkylä”.
(Lista, jossa viimeinen rivi on kovin epäselvästi kirjoitettu)

Tämä lista lienee koulun kerhon osallistujien lista. Kyllä muistini mukaan myös KIRKUVAN kerhokortteja myytäessä kirjoitettiin osallistujien nimet, mutta yhtään tällaista listaa ei nyt tässä laatikossa ollut.
Kello on nyt 11:30. Joutsenia ei lahdella ole näkynyt. Puhallin on nostanut lämpötilan 17 asteeseen ja mittari on siis tämän 3-tunnin aikana pyörähtänyt 769:stä 774:ään (viimeiset numerot).  Komean leivän pyysin tuomaan, kun kauppaan lähtijät huomasin pihassa käyvän.


4. Lennäkkien monistus.

Pikapaino.  Copy Center.  Multiprint. Hinnasto 31.12.1981.

Kartonkivärimallit.
Kerhokorttipohjia.

Sekä lennäkit että kerhokortit painoi Multiprint Uudenmaan kadulla Helsingissä.
Näin se jotenkin meni: Ensin valitsimme ohjelmiston, varasimme esitysajat ja sitten kirjoitin tekstin ja valitsin mahdolliset kuvat, liimasin ne arkille ja sitten ne paino painoi valitun värilliselle paperille. Multiprint oli nimensä mukaan pikapaino ja  tuloksen sai mukaansa kaiketi ihan odottamalla tai sitten puolen tunnin kuluttua, jolloin ehti käydä muilla asioilla.

Ensimmäisen lennäkin muistan olleen vihreän (1979).  Ja painos kyllä oli niin suuri, että se jaettiin Gesterbyssä ja Kirkonkylällä. Muistan kyllä myös ainakin joskus juosseeni Finnsbackan  talot ja Kantvikin talot ja Jorvaksen tien toisella puolella olevan Jolkbyn alueen talot. Kerhokortit tehtiin samalla tapaa, mutta ne painettiin kartongille. Painosmäärää en kyllä muista, mutta kyllä se ainakin 500 on ollut lennäkeissä ja kerhokorteissa tietenkin vähemmän, kun samalle kartonkisivulle mahtui hyvinkin 10 korttia. Pienen ja ison painosmäärän  hinta lienee sitten ollut melkein sama, ei nyt tietenkään ihan, kun esim. keltaisia jonkun vuoden kortteja on tallella ainakin 100 kartonkia vai onko ollut ajatuksena, että niitä voidaan käyttää sitten useana vuonna. Mene tiedä.

Laitan tähän nyt väritiedot ja hinnastonkin kokonaan.
”NYT  on värillisiä kartonkeja mistä valita
7 SORTTIA
sekä tietysti valkoinen”
(väriesitteen värit: vaaleansininen, vaaleankeltainen, keltainen, vaaleanvihreä, vihreä, beige, punainen).
” Pikapaino.  Copy Center

HINNASTO 31.12.1981
multiprint

Uudenmaankadun ja Yrjönkadun kulma & Hämeentie 62
PAINOKOPIOHINNASTO 31.12.1981
- Valmis odottaessa - A 4 kokoinen tai pienempi - mahdollisuus pienentää tai suurentaa
-  80 gr offsetpaperi tai 140 gr kartonki -  painoväri musta -  1- tai 2-puolinen
- hinnat edellyttävät kuvauskelpoista ja –valmista alkuperäiskappaletta – asemointityöstä veloitamme erikseen.
PAINOS KPL
10 VALKOINEN PAPERI 1-puolinen 14,- , 2-puolinen 28,-
10 VÄRILLINEN PAPERI 1-puolinen 15,20  , 2-puolinen 30,40
10 VALK. KARTONKI 104 g 1-puolinen 20,20 , 2-puolinen 39,40
10 VÄRILL. KARTONKI 140 g 1-puolinen 26,- , 2-puolinen 49,-

100 VALKOINEN PAPERI 1-puolinen 23,- , 2-puolinen 46,-
100 VÄRILLINEN PAPERI 1-puolinen 26.-  , 2-puolinen 52,-
100 VALK. KARTONKI 104 g 1-puolinen 32,80 , 2-puolinen 61.-
100 VÄRILL. KARTONKI 140 g 1-puolinen 44,- , 2-puolinen 76,-

500 VALKOINEN PAPERI 1-puolinen 56,- , 2-puolinen 12,-
500 VÄRILLINEN PAPERI 1-puolinen 74.-  , 2-puolinen 148,-
500 VALK. KARTONKI 104 g 1-puolinen 88,80 , 2-puolinen 157.-
500 VÄRILL. KARTONKI 140 g 1-puolinen 124,- , 2-puolinen 196,-

Painatus tilaajan esipainetuille lomakkeille

YKSITTÄISKOPIOT
A 4 1-5 2,- /kpl . 6-9 1,50 /kpl
A 3 3.-  /kpl. A3 > A 4 3,- /kpl

0SOITETARRA-ARKIT
koko A 4 (24- jakoinen) 5.- kpl

PIIRTOHEIJASTINKALVOT
kirkas/värillinen 7,- kpl

SITOMOPALVELUT
keräys: 3 p/arkki
nitominen: 9 p/nasta
kertaleikkaus 1 mk/100 arkkia
rei’itys 2 mk/100 A4

TOIMITUSEHDOT
Kuljetus: Yleensä asiakkaan toimesta. Jos paino kuljettaa, on kuljetusveloitus 10,-, jos lähetyksen arvo on 100,- mk tai alle.
Maksu: Yleensä käteismaksu. Laskutuslisä on 10,- mk, jos työn arvo on 100,- tai alle.
multiprint
Uudenmaankatu 7 puh 604 149
Hämeentie 62 puh. 766 647
Aukioloajat klo 8.00 – 16.30
Lauant. sulj.
(Hinnastossa on papereille 19 eri kappalemäärää 10 – 1000, kartongeille 14 eri  kappalemäärää 10-500  ja esipainetuille lomakkeille  14 eri kappalemäärää 100- 3000. Etusivulla piirroskuva kulman liikehuoneistosta katunäkymineen).

5. Lähetyslistoja.

Oy Kosmos-filmi Oy. 4 kpl.
Taloudellinen Tiedotustoimisto. 3 kpl.
Suomi-Filmi Oy. 1 kpl.
Viihdekuva Oy,  Pakettikuori.
Edellä olen jo kirjoittanut filmien hankkimista. Toistan aikaisemman ja kerron jotain uuttakin.

Ensimmäinen esitysaikavahvistus on Oy Kosmos-Filmi Ab:n ”Bim-mustakorva II sarja” päivämäärällä 23.7.80 (esityspäivä 30.11.1980). Toinen saman yhtiön ”Mustalla merkitty valkea lintu” 17.10.80 (esityspäivä 25.1.1981). Kolmas saman yhtiön ”hyvästi kyyhkyset 7.11.80 (esityspäivä 1.2.1981). Neljäs saman yhtiön ”Vesipallosankarit” 2.1.81 (esityspäivä 2.1.1981).

Ilmaisia elokuvia aluksi esitettiin ja niitä sai lainata monistakin paikoista, mm. Suomi-Neuvostoliitto-seuran varastolta Hakaniemestä, piharakennuksesta ja myös Valtion AV-keskuksesta niin ikään Hakaniemen isosta virastotalosta ja Taloudellisen Tiedotustoimiston AV-keskuksen filmikirjastosta Eteläranta 10:stä. Paikat ja ihmisetkin tulivat tutuiksi, kun niissä niin usein juoksin. Hakeminen ja palauttaminen suoraan varastosta oli kummallekin osapuolelle edullinen, filmi oli vain vähän aikaa poissa varastosta kun kuljetuspäivät olivat minimissään. Oulusta lennätettiin Finnairin City-terminaaliin rautatieaseman vieressä olevaan hienoon pikkurakennukseen, jossa on nyt Vltava-ravintola, jossa sielläkin on tullut käytyä junaa odotellessa.

Taloudellisen Tiedotustoimiston
kolmesta laskusta (ilmaisista) löytyy  seuraavat päivämäärät ja nimet: 31.12.80 ”Juha ja Rohmureikärobotti” (esityspäivät 31.1-6.1), vuokraaja Kirkkonummen Urheilijat Manninen. 23.2.81 ”Vauhtikilvan jättiläiset 35-39” tai ”Autoilun aamu” (esityspäivät 20.-24.2.81), vuokraajana  Gesterbyn  peruskoulun ala-aste Pertti Manninen puh 1912657 ja kolmannesta 11.3.81 ”Elävä metsä” ja ”Elävät järvet” (esityspäivät 13.-17.3.81).

Tähän ilmaisten elokuvien listaan pitää lisätä vielä Kanadan suurlähetystö Pohjoisesplanadin kadulla. Työpaikkani oli aivan vieressä, joten ruokatunnilla ehdin aivan hyvin keloja hakemaan, Filmitoimistosta vastasi nuori mies Jorma Junttila, joka myös osallistui Tukholmassa järjestettyyn festivaaliin. Monet MacLarenin filmit lainasin ja monet luontoelokuvat. Mieleen on jäänyt muitakin ja kun vielä joskus tutkin luetteloa voin muistaa paljon muuta. Tässä voisi mainita pari nyt mieleen tullutta: Vihellysmestari ja oliko se nyt Kuollut kaupunki, joka rauhallisesti still-kuvin kertoi Klondykesta, kultakaupungista.

Ajan muuttumista kuvatkoon seuraava. Kanadan suurlähetystö sijaitsi jossain niistä Espan vanhoista komeista rakennuksista. Rappu oli upea ja ovetkin. Aluksi vain soitti ovikelloa ja ovi aukaistiin ja jäin huoneiston eteiskäytävään odottamaan. Virkailijoita kulki ohitseni huoneesta toiseen, kunnes arkistonhoitaja toi filmit. Jättäminen olikin helpompaa, oven avannut otti ne vastaan ja asia oli hoidettu. Sitten kerran taas soittaessani ovikelloa ja ovi aukeni, mutta nyt siihen käytävään, toimiston sisälle, oli rakennettu pieni muutaman neliömetrin suuruinen välieteinen, johon piti jäädä odottamaan kun oli asiansa esittänyt. Ei siinä mitään luukkua ollut, vaan filmit tuotiin kyllä sitten lukittu ovi aukaisten tähän välieteiseen.

Taloudellinen tiedotustoimisto sijaitsi Eteläranta kympissä, jossain aika ylhäällä ja sieltä toimistohuoneesta sai sitten hakea tilaamansa filmit.

Valtion AV-keskus toimi Hakaniemessä siinä valtavan isossa toimistorakennuksessa. Siellä tutuksi tuli parikin ihmistä, nuori nainen ja nuori mies, Nainen oli myös Tukholmassa vaikka iltaisin kulki omia reittejään. eikä ollut suomalaisseurueen mukana.
Hakaniemessä sijaitsi myös Suomi-Neuvostoliitto-seuran filmivarasto, jota taisi hoitaa jotenkin TUL:n liikuntakulttuuriin kuuluva mieshenkilö. Ainakin hän oli Krkkonummella Gesterbyssä asuvan urheiluseuran toiminnassa mukana olleen Raija Mäen tututtuja.

Filmivuokria piti sitten maksaa kaupallisille toimijoille.
Elokuvakontakti ja Suomen elokuvakerhojen liitto olivat Yrjönkadulla niin ikään vanhassa talossa vanhojen hissien kuljettavissa ikkunat Vanhan kirkon puistoon ja toisessa suunnassa jollekin sisäpihalle. Pentti Seppä ja Marja Pallassalo  tulivat hyvän päivän tutuiksi ja taisi Airi Leppänenkin siellä toimia. Kaikki he olivat myös Tukholman reissulla.

Suomi-Filmi Oy:n  varasto oli sitten Uudenmaankadun Sinebrykoffin tunnelin kupeessa isossa autotallissa, jossa palvelu pelasi, hiukan vanhemman miehen ja nuoremman miehen riuskassa komennossa. Varastossa oli kyllä hyllyjä ”kilometrikaupalla”. Lainattu elokuva oli kahdessa muovilaatikossa kapeaan kantokassiin pakattuina tiukasti, niin tiukasti, ettei aina helpolla niitä kassista pois saanutkaan. Aika usein piti ottaa kaksi kassia, 2 eri filmiä. Useimmiten hain elokuvat perjantaina ja aika usein ne olivat alkuillasta Urhon Pubin narikassa, portsarin suojeluksessa!

Kosmos-Filmi Oy:n elokuvat hain Hotellipresidentin talossa sijaitsevasta toimistossa, jota johti vanhempi mies ja filmit antoi ne valmiiksi varastosta noudettuina toimistonhoitaja-rouva. Joskus kai ne toi soiton jälkeen varastonhoitaja ja jouduin hetken odottamaan. Jos oikein muistan sisään mentiin pääoven kautta, mutta ulos pääsi sitten toimiston ovesta sisäkadulle.

Viihde-Kuva Oy:n toimistoa hoitivat isä ja poika Kallion Kirstinkadulla uudessa talossa, josta muistan vielä sen edeltäjänkin, puutalorykelmän  Työväenopistoon saakka. Voi olla että toimisto oli entisen maitokaupan tiloissa, silloin kun niitä vielä oli, ainakin ihan samalla kohtaa se oli. Se oli varastohyllyjä täynnä. Etualalla kirjoituspöytä. Viihde-kuva myös lähetti filmejä. Yksi lähetyspussi on vielä jäljellä osoitteineen ja päivämäärineen.

Gaudeamuksestakin olen voinut filmejä hakea, mutten nyt kovin hyvin asiaa saa mieleen palautumaan.

Vielä lopuksi vuokraamo jonka nimi oli WATHÉN, tai ainakin vanhemman herrasmiehen nimi oli Wathén. Hänen filmit, kelat olivat harmaissa pahvilaatikoissa. Jokaiseen laatikkoon oli kirjoitettu sinne laatikon sisään esityspäivä ja muistan ainakin Pekka Puupää-filmien olleen melkein täyteen kirjoitettuja, ehkä 200 esityskertaa tai enemmänkin.. Hänen toimistonsa sijaitsi kotona asunnossa Töölössä, Tunturikadulla, jossa aikoinaan oli pieni elokuvateatteri (Merano?) jonka juhlanäytöksestä muistan kun Valentin Vaala oli onnellisen oloinen kun nuoret kriitikot häntä kehuivat.  Mutta Wathénista. Huoneisto oli ehkä kolmannessa tai neljännessä kerroksessa, hissiä käytin. Hän avasi oven ja lähetys ja laatikko oli valmiina eteisessä. Hän ja me säästimme vaivaa ja postikuluja myös siinä, että hän antoi laskun aina samalla käteen. Tämä lienee sitten 1980-luvun alun sarjoissa tai siiten myöhemmin puuttuvina vuosina, kun nyt löytyneissä kausiohjelmissa ei mitään Pekka Puupää-elokuvia ole.


6. Festivaalit.

Tukholma 25.4 - 29.4.1984. 5:e nordiska barn- och ungdomsfilm …

Luettelo. “Filmer på böcker”.
Lehti. ”Barnfilmrutan”.
Lehti. Pråsen. 2 sivua.
Tilauslomake. Young Cinema International.
Kausiohjelma. Cinemateket-filmklubben, April 1984.
Kausiohjelma. Cinemateket-filmklubben, Maj 1984.

Tämän kirjallisen materiaalin esittelen ainakin aluksi kuvin. Tukholman festivaalimuistosta kerron mitä nyt näin äkkiseltään muistan.
Laivalla sinne lähti aika iso suomalainen elokuva-alan ryhmä, Matkainnostuksen varmaankin sai Elokuvakontaktista ja hintakin oli varsin edullinen, sillä joku filmiala tai valtio tuki osallistumista. Seuran maksu lienee ollut niin kohtuullinen, että sain luvan lähteä. Kysymyksessä oli Kansainvälinen nuorten ja lastenelokuvien katselmus ja päivittäin oli monta esitelmää, ruotsikielistä ja ehkä englanninkielistäkin sekä monia elokuviakin. Paikka oli Film-Institutetin tilat siellä avaran niityn keskellä, josta kyllä kävelymatkan päässä asuintaloja ja siellä pieniä ravintoloita ja edullisia lounaita saatavissa.

Mieleenpainuvin oli Tage Danielssonin kertomus ja esitys Ronja Ryövärintyttären tekemisestä, josta esitettiin myös katkelmia. Astrid Lindgren oli myös kuuntelemassa ja yleisö taputti hänelle seisomaan nousten. Lindgren piti näkemästään ja kehui Danielssonin työtä. Voi olla, että se jäi Danielssonin viimeiseksi, kun muistan hänen siirtyneen ajasta ikuisuuteen aika pian sen jälkeen.

Iltaa istuimme eri ravintoloissa, mutta kerran meille järjestettiin iltatilaisuus Valtion juhlahuoneistossa Rosenbadissa siinä eduskuntatalon vieressä sillan toisella puolella. Eri kansallisuudet istuivat omissa pöydissään. Sali avautui sinne eduskuntatalolle päin ja olihan se aika hienoa juoda viiniä ja syödä illallista sellaisessa ympäristössä mukavien ihmisten seurassa. Viinitarjoilu ei tanskalaisten mielestä toiminut tarpeeksi ripeästi ja niinpä joku heistä haki tarjoilupöydästä itse pari pulloa viiniä pöytään, josta teosta ruotsalaiset tarjoilijat eivät kovin hyvää tykänneet.

Muina iltoina istuimme paikallisissa ravintoloissa, jotka Tukholmassa asunut Seppä tunsi niin hyvin, että kun hänen rahansa loppuivat, hän meni oven viereen aukaisemaan ovea uloslähtijöille, joista monet antoivat hänelle hyvän tipin, Tällainenkin episodi jäi mieleeni.
Oli meillä toinenkin yhteinen iltatilaisuus ja minä menin ruotsalaisten pöytään, kun en tapoja ymmärtänyt. ”Suomalaiset istuvat aina täällä omassa pöydässään”. No kouluruotsilla siinä selvittiin, olinko sitten kiusankappale muulle seurueelle, en sitä silloin niin kokenut. Tapasinhan suomalaisen nuoren naisen, filmintekijän, joka oli löytänyt komean ruotsalaismiehen ja muuttanut Ruotsiin elämään.

Suomi on iso maa ja niinpä oululaisten piti lähteä päivää aikaisemmin, jotta olisivat ehtineet vapuksi kotiin. Meidän eteläisten laiva oli satamassa siis vapunaattona aamuna, joten Vapun viettoon hyvin ehti.

Oulu 18.11. -24.11.1985.
IV Kansainvälinen lastenelokuvafestivaali.

Ohjelma Sinä minä me-lehdessä.
Lehtiartikkeli. 300 kiloa elokuvaa tarvitsee taustatukea, Kaleva 23.11.1985.

Oulu 17.11. -23.11.1986.
V Kansainvälinen lastenelokuvafestivaali.

Kutsu.
Ohjelma.

Oulu 16.11. -22.11.1986.
VI Kansainvälinen lastenelokuvafestivaali.

Kutsu.
Hotellivaraus.
Säännöt.
Ilmoitetut elokuvat.
Ohjelma.
Lehdistötiedote.
(Kaupungin elokuvaohjelmistoa?)

Oulussa siis näytän käyneen kolme kertaa, ainakin kolmesta on ohjelmat tallessa. Voihan olla, että tämä viimeinen ohjelma on lähetetty kotiin, vaikken mukana olisi ollutkaan.
Näissäkin lähinnä kustannus elokuvakerholle koostui yösijasta ja matkalipusta ja taas kerran Markku ja Eija hyväksyivät matkat.
Kahdesta hotellista minulla on muistikuvat Cumuluksesta ja jostain pienemmästä siellä keskustassa. Elokuvia esitettiin Kaupunginkirjaston aika isossa laskeutuvassa salissa, joka muistini mukaan kyllä oli aina täynnä lähes kaikissa näytöksissä. Yhdestä kerrasta olen kirjoittanut jutun lehteen, joka on ko. vuoden selostuksessa mukana.
Oulussa kävin pari kertaa muutenkin, jossain seminaarissa ja kerran Pikisaaressa Eila Hutrin vetämässä animaatioelokuvien kurssilla.

Elokuvia näytettiin myös Elokuvakeskuksen studiossa, jossa näin parikin Hustonin sodanaikana tehtyä propaganda elokuvaa,

Ilta Oopperassa käytiin katsomassa jossain kerhossa tai sitten se oli normaaliohjelmistossa. Katsojia oli hyvin runsaasti ja naurua piisasi!
Ja vanhassa ravintolassa, toisessa kerroksessa Teppo Hauta-ahon yhtye soitti sisäänpääsymaksut palkaksi saaden. Kuulijoita ja maksajia oli kourallinen, soittajien elämä on aika karua.

Niin kuin ilmi käy nämä tapahtumat menevät sekaisin, mutta kyllä Raksilan kesähotellissakin on pari yötä tullut vietettyä. Siellä oli kai se seminaari.

Nämä kun eivät nyt ihan KIRKUVAN esitystoimintaa sivunnetkaan, en niistä tässä enempää muistele. Sen verran kannattaa nyt kuitenkin kertoa, että mitään palkkaa kerhonvetäjät eivät saaneet ja kun kerhokortitkin oli numeroitu ja kassa laskettiin aina yhdessä: minä ja Markku, niin tilitykset Eijalle menivät oikein. Meillä oli kassalipas, joka voi olla jossain toisessa laatikossa, jonka muistan nähneenikin. Markku vei sen aina näytöspäivän jälkeen maanantaina rahastonhoitaja Eijalle, ehkä vain rahat kuitenkin.

Kello on nyt 17:03. Pilvet ovat repeilleet vaikkei aurinko nyt pilkistäkään. Nyt on hyvä hetki lopettaa ja palata muihin askareisiin viimeistä kahvikupillista siemaillen. Joutsenia ei tänään näkynyt. Otan nyt lämmön pois, kun en usko huomenna tänne tulevani. Aioin mennä Vaajakoskelle 3-divarin ottelua katsomaan ja kulku lauantaisin busseilla vie puolet päivästä. Otan jonkun puuttuvan kassin mukaani ja katson ehtisinkö joitain aineistoa käsitellä muualla.

--
JATKUU. Lauantai 2013-08-28 klo 9.30. Ulkona 8 astetta, sisällä reilusti enemmän oman työpöydän ääressä kotona. Korjaan eilen kirjoittamani painovirheet ja jonkun nimenkin, mm. Ruotsin valtion edustushuoneisto on nimeltään Rosenbad, jota aika usein näkee tv-uutisissa kun Ruotsin asioista kerrotaan. Käytän hyväkseni tämän aamuhetkenkin, kun haluaisin päästä tämän laatikon loppuun.

7. Animaatiokurssin osanottajalista.

”OULUN KAUPUNKI
ELOKUVATOIMISTO
Kesäkursseille ilmoittautuneet
Animaatio workshop

1. Tuomo Ylipartanen, Ylitornio
2. Tuulikki Sainio, Kalajärvi
3. Ritva Seitsari, Tallerivi … Nummela
4. Anne Vuorila, Helokantie … Jyväskylä 64
5. Hanne Elomaa, Koulutie … 23800 Laitila
6. Sinikka Tuominen, Kultatie … 90250 Oulu 25
7. Juhani Tuominen, ” … ”
8. Juhani Junttila, Jalohaukantie … 90250 Oulu 25
9. Reijo Hukkanen (?), Oulu
10. Kirsti Kivirikko, Oulu
11. Ulla Kiiskinen, Oulu
12. Riikka Hahti, Vallilantie … 00550 Hki 55
13. Ulla Hautakangas, Tornipolku … 90100 Oulu 10
14. Lasse Heikkinen, Pahkasalontie 71200 Tuusniemi
15. Pertti Manninen

Viimeinen nimi listalla on tekstattu varsinaisen listan jo valmistuttua. Kursin vetäjänä toimi Eila Hutri. Mukana olijoista muistan erityisesti Elokuvakeskukselle julisteita maalanneen taiteilijan ja hänen vaimonsa (Tuomiset?), jotka olivat mukana siellä Teppo Hauta-ahon ravintolasoitossa. Minulla on vieläkin tallella, jossakin toisessa laatikossa näitä julisteita, ainakin Tatin elokuvista ja muistan, että Nettisanomissa niistä olisi kuvia.
Kurssipaikkana oli Pikisaari, vanhojen talojen alue, joka ainakin silloin oli tarkoitus korjata ja jättää kulttuuriperinnöksi. Olimme jossain vanhassa teollisuustalossa.

Silloin ennen tietokoneita animaatiot tehtiin ruutu kerrallaan. Laskettiin ajat ja ruutujen määrät ja siirrettiin sitten kohdetta aina hiukan, ihan käsityötä siis ja kamerasta otettiin kuva ruutu kerrallaan. Laitteisto oli 8-millinen ja kaikki tulokset katsottiin yhdessä. Tein kaksi animaatiota: Toinen oli jonkinlainen kuvakollaasi, jossa silloin kuuluisa näyttelijätär: Olivia Newton-John (?), oli leikattu jostain lehdestä ja tätä kuvaa liikuttelin, ruutu kerrallaan.
Toinen oli kuppien tanssi, jossa kahvikupit esittivät jonkinlaisen tanssin. Tulokset sai mukaansa, mutta en muista niitä sen jälkeen katselleeni tai esittäneeni. Kelat ovat mielestäni tallessa jossakin laatikossa, jos vain ovat kestäneet Suomen ilmastovaihdoksia. Homehtuneet ne eivät mielestäni ole, vaikka osa still-kameran negoista oli liimautunut yhteen, vuosikymmenen takainen muistikuva aineistojani silloin järjestäessäni.
Kello on nyt 11:20 ja lopetan tämän parituntisen tähän ja lähden muihin askareisiin ja jos oikein hyvin käy jopa uimahalliin.

--
JATKUU. Sunnuntai 2013-9-29 klo 08:51. Ulkona 6 astetta, harmaata mutta ei sada. Jäin nyt kotikirjoituspöydän ääreen ja käsittelen mukanani tuomaa materiaalia. Rasmus-kissakin pitää seurastani ja pääsee välillä kuistille tai avoimen ikkunan äärelle istumaan kanaverkon estäessä karkaamisen.

Lisään tähän aluksi Oulu-muiston: Oulun kaupungin elokuvasihteeri oli tietenkin koko ajan aina vieraiden mukana. Elokuvakeskuksen työntekijöistä jäi nimeltä mieleen Sauli Pesonen. Elokuvaharrastus oli kyllä joillakin syvään juurtunut. Kerrankin eräs nuori mies siinä illan päätteeksi otti pyörän telineestä ja sanoi polkevansa kotiin: Tornioon, matkaa 90 tai 100 kilometriä? Valoisaahan tietenkin oli kesällä. Terveisiä!

8. Kurssiohjelmia, tapahtumaesitteitä ja kalusto-opas

Aikaisemmin kertomani Animaatio workshop oli jonain kesänä 1980-luvun puolivälissä. Samoihin aikoihin kävin Oulussa jollain useamman päivän kurssilla tai koulutuspäivillä tai seminaarissa millä nimellä se sitten kulkikaan. Siitä muistan nyt ainakin sen, että Turun yliopiston tutkija, nuori mies, kertoi väkivallan vaikutuksista lapsikatsojiin.  Osanottajista nimeltä muistan niinikään Turusta: Pirjo Vaittinen. Pienenä erikoisena episodina täytyy kertoa että tanskalainen osanottaja ei saanut nukuttua huoneessaan ennen kuin ikkunat oli peitetty paksuilla huovilla. Eihän niitä päivälläkään pois otettu, joten hän asui loppuajan pimeässä huoneessa Raksilan kesähotellissa.

Kerran olin Vääksyssä seminaarissa, jonka pitopaikka oli Tallukan alapuolella, rantaan päin sijaitseva kurssikeskus. Menin linja-autolla ja jäin pois Tallukan kohdalla ja kävelin perille. Elokuvakasvatus oli aiheena, mitään erityistä en muista. Iltaa vietimme Tallukassa pikkutunneille. Tässä ohessa on luennoitsijalista joltain kurssilta, otaksun sen olevan tältä viimeksi mainitulta. Siinä on mukana myös Riitta Lampelto, jonka nimi jäi mainitsematta Yrjönkadun porukasta aikaisemmin ja Helmi-Paula Pulkkinen, jota en nimeltä tunnista, mutta varmaan häneenkin siellä Kontaktissa törmäsin.

”Luennoitsijat:
Meri-Helka Mantere, Hämeenpuisto  … 11100 Riihimäki 10 … p. … (k.) … (Taideteollinen korkeakoulu)
Marja Kivinen, Kipinäkatu  … 70620 Kuopio 62 …
Markku Nieminen, Kasvatusneuvola Terveyskeskus 88900 Kuhmo … (k) … (t.)
Liisa Karjalainen, Vakka-Suomenk. … 23500 Uusikaupunki … (t) … (k)
Päivi Kivinen, Vankkuri … 00750 Helsinki 75

Järjestäjät:
Elokuva- ja televisiokasvatuksen keskus ry:
Riitta Lampelto, Yrjönkatu 11 D 10 ,  00120 Helsinki 12 ,  90-602 052
Suomen elokuvakontakti:
Helmi-Paula Pulkkinen Yrjönkatu 11 E 10 ,  00120 Helsinki 12 , 90-607 380
Airi Leppänen
Kansan Sivistystyön Liitto, Jarrumiehenkatu 2 , 00520 Helsinki 52 , 90-141 311”
(Moniste)

Kerran kävin Kettu-päivillä. Näytökset olivat silloin Itä-Pasilassa jossain salissa, jossa toimi joku teatterikin.
Filminhakumatkoilta Kontaktista lienee tarttunut mukaan seuraavat tapahtumaesitteet. Näihin en osallistunut.

”ELOKUVA KASVATTAJA-SEMINAARI 31.5-4.6.82 ORIVEDEN OPISTOLLA
Miten elokuva syntyy ? Mitkä ovat elokuvailmaisun muodot ? Voiko elokuvaa käyttää lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä ? Miten videovälineet toimivat ?
Tässä joitakin kysymyksiä, joita ratkotaan Elokuva- ja televisiokasvatuksen keskus ry:n (ETKK) yhteistyössä Vapaan Sivistystoiminnan liiton (VSL) kanssa järjestämällä seminaarilla Oriveden opistolla 31.5.-4.6.82.
Seminaari sopii sille joka on kiinnostunut elokuvasta, sen ilmaisumuodoista ja käyttömahdollisuuksista. Seminaaripäivien jälkeen kurssilaisten tulisi tietää, miten elokuva syntyy, hallita sen ilmaisun perusasiat sekä tuntea videovälineiden käyttömahdollisuuksia.

SEMINAARIN OHJELMARUNKO
Maanantai 31.5
ilmoittautuminen
Miten elokuva syntyy – diasarja
Tutustumista videovälineisiin
Tiistai 1.6.
Elokuvakuvaus, Lasse Naukkarinen
ryhmätöitä videovälineillä
uusia suomalaisia lyhytelokuvia
Keskiviikko 2.6.
Elokuvan ääni, Erkki Kivi
ryhmätyöskentelyä
Kohtaako tutkijan ja taiteilijan käsitys nuoren elämäntilanteessa, Mauri Urpanne
Torstai 3.6
Elokuvan leikkaus
Miten elokuvani syntyi, Tapani Lundgren tämän vuoden Risto Jarva-palkinnon saaja
ryhmätyöskentelyä
Perjantai 4.6.
Tehtyjen videoelokuvien arviointi
Seminaarikritiikki
Seminaarin vetäjinä toimivat Erkki Kivi ja Hannu Peltomaa.
Seminaarimaksu on 580. Siihen sisältyvät majoitus, ruokailu ja opetus. Seminaarilaisille korvataan matkat 75 mk:aan.
Ilmoittautumisen tulee olla perillä 15,5. mennessä ja sen voi tehdä joko kirjeellä (ETKK, Yrjönkatu 11 D 20) tai puhelimitse (p. 90-602 052).
Ilmoittautumismaksu on 130 mk ja se maksetaan ETKK:n tilille (ps-tili 11 53 85-9).
Lisää tietoja seminaarista saa soittamalla ETKK:n toimistoon, p. 90-602 052.”
(Keltainen moniste)


”Suomen elokuvakontakti ja Suomen elokuvasäätiö järjestävät lyhytelokuvatapahtuman Helsingissä 6.-10.11.1985
LYHYTELOKUVA TÄSSÄ JA NYT

Tapahtumapaikkana Katajanokan uusi elokuvatalo Kino 13 Kanavakatu 24 K13 TUTUSTU TALOON!
Uusi elokuvatalo esittää:
Kotimaisten lyhytelokuvien ensiesityksiä – suomalaista animaatiota kautta aikojen – dokumentteja ja lastenelokuvia – animaatiokuvien näuttely.

LYHYTELOKUVA TÄSSÄ JA NYT
- toinen lyhytelokuvatapahtuma 6.-10.11.1985, Kino 13, Kanavakau 24, Helsinki
OHJELMA
Keskiviikko 6.11.
klo 15 - 20 Uusimpien kotimaisten lyhytelokuvien katselmus
Torstai 7.11
klo 10 - 15 Uusimpien kotimaisten lyhytelokuvien katselmus
klo 15 - 16 Suomen elokuvakontaktin viidennen Kettu-mitalin jako
klo 17 - 19 Kotimaisen lyhytelokuvan matineaesitys, liput 10mk

Katselmuksessa mukana mm. seuraavat elokuvat:
Elohopeafilmi: HD, Homo S-ryhmä: Herr Siltanen zu Hause, Juho Gartz: Tiikerin vuosikymmen, Kinotuotanto: Mainoskatko, Veikko Korkolainen: Suomalaisen erämaaluonnon vuoden kierto, Maunu Kurkvaara: Saaristo in Memoriam, Tarja ja Timo Lapila: Ruukinhaltija, Markku Lehmuskallio: Finnish Mobile, Camilla Mickwitz: …ja Sinusta tulee pelle, Noora Männistö: Tarmo Hynäsen onnellinen päivä, Lasse Naukkarinen: Kuitin tuuli, Claes Olsson: Häng dej pojkfan (suom. teksti), Kari Paljakka: Enkelipeli; Heikki Prepula: Ukko ja akka, Riikka Tuomari – Leena Neuvonen: Jo kuudentoista.
Mukana elokuvantekijöitä, keskustelua, elokuvat esittelee Jouko Jämsä.

Perjantai 8.11.
klo 10 - 11.30 Muutama metri piirrettyä elokuvaa, Lisää piirrettyä elokuvaa, Vielä pikkuisen piirrettyä – Juho Gartzin ja Lauri Tykkyläisen dokumenttisarja suomalaisen animaatioelokuvan vaiheista.
klo 12 – 14 Mitä voisi olla animaatioelokuvan tekijä Suomessa
Puheenvuoroja käyttävät mm: Antti Kari, Riitta Nelimarkka, Nipa Niemi, Jan-Erik Nyström, Heikki Partanen, Antti Peränne, Seppo Putkinen, Antonia Ringbom, Jukka Ruohomäki, Veikko Savolainen (Joonas), Martti Utriainen, puheiden lomassa animaatioyllätyksiä maailmalta.
klo 14.30 – 16.30 Suomalaisia animaatioita 60 luvulta meidän päiviin
- retrospektiivissä mukana mm:
Heikki Partanen: Hinku ja Vinku, Seppo Suo-Anttila: Impressio, Elina Katainen ym: Sarja kuvia, Camilla Mickwitz: Emilia ja kuningas Oskari, Marjut Rimminen: Silta, Heikki Prepula: Nauris, Tini Sauvo – Liisa Helminen: Minulla on tiikeri, Riitta Nelimarkka – Jaakko Seeck: Bagatelleja, Heikki Partanen – Jukka Ruohomäki – Antti Kari: 19084, Claes Olsson ym: Petteri ja yö, Reino Niiniranta: Mies ym.
klo 17 – 19 Suomalaisia animaatioita 60 luvulta meidän päiviin
- yleisöesitys. liput 10 mk

Lauantai 9.11.
klo 13 – 15 Lastenelokuvan helmiä
lastenliput 5 mk, aikuiset 10 mk
Lumiukko, …ja Sinusta tulee pelle, Ukko ja akka, Haiseva silli, Hinku ja Vinku, Jänis ja Vuohi, Kulkukissa ja yksinäinen susi.
klo 16 – 18 Uusinta kotimaista lyhyt- ja dokumenttielokuvaa,
liput 10 mk
Sunnuntai 10.11.
klo 13 – 15 Lastenelokuvan helmiä
lastenliput 5 mk, aikuiset 10 mk
Emilia ja kuningas Oskari, Ukko ja akka, Lumiukko, Minulla on tiikeri, Kulkukissa ja yksinäinen susi, Hinku ja Vinku
klo 16 – 18 Uusinta kotimaista lyhyt- ja dokumenttielokuvaa,
liput 10 mk

¤ Esitykset ja keskustelut Katajanokan uudessa elokuvatalossa Kino 13:ssa, Kanavakatu 24.
¤ Tapahtumaan kuuluu animaatiokuvien näyttely Pysäytettyjä kuvia. Elokuvatapahtuman jälkeen näyttely on avoinna elokuvatalossa 11.11.-16.12. arkisin klo 9-16.
¤ Tapahtuman aikana myös kahvila, lyhytelokuvien tietotiski ja videoesityksiä.
¤ Lisätietoja: Airi Leppänen, Suomen elokuvakontakti, puh 90-607 380
Kirsi Tykkyläinen, Suomen elokuvasäätiö, puh 90-177 727

Suomen elokuva-arkisto (SEA) esittää otsikolla
15 VUOTTA SUOMALAISTA DOKUMENTTIELOKUVAA
elokuvateatteri Orionissa, Eerikinkatu 15
Sunnuntai 3,11. klo 17
ERÄÄN VUOSIKYMMENEN VAIHDOS
Peter v. Bagh: Joulukuu
Lasse Naukkarinen: Solidaarisuus
Väinö Pennanen – Kari Kyrönseppä ym: Punainen Helsinki
Kari Karmasalo: Taistelu kaupungista
Tiistai 5.11. klo 17
MURROKSEN KUVIA
Antti Peippo: Graniittipoika
Hannu Peltomaa: Rantojen miehet
Marja Pensala: Hyvä elämä
Markku Lehmuskallio: Pohjoisten metsien äänet
Erkko Kivikoski: Metsurit
Pirjo Honkasalo – Pekka Lehto: Ikäluokka
Näytökset liittyvät Suomen elokuvakontaktin 15-vuotisjuhliin. Elokuvat on valinnut Elokuvakontaktin puheenjohtaja Lasse Naukkarinen, sisäänpääsy SEA;n kortilla.

Elokuvakontakti
LAINAA – NEUVOO – PALVELEE
Meiltä voit lainata niin uusimpia kotimaisia kuin vanhempia jo hyviksi havaittuja lyhyt- ja dokumenttielokuvia.
Järjestämme elokuvatilaisuuksia ja koulutusta.
Meiltä voit pyytää myös lyhytelokuvaesittelyjä ja elokuvantekijöitä vierailulle.
OTA KONTAKTIA! SOITA TAI KIRJOITA!
Tilaa uusi elokuvaluettelomme!
SUOMEN ELOKUVAKONTAKTI R.Y.
Yrjönkatu 11 A 5 ,  00120 Helsinki
puhelin 90-607 380”
(Painettu 2-väriesite, kuva etusivulla naamioitu nainen, kuva takasivulla seisova kettu).

”MAKASIINI
Uusimpien 16 mm:n levityksessä olevien lasten- ja nuortenelokuvien katselmus.
Lasten ja nuorten filmi- ja videokilpailu KYMMENES MUUSA on päättynyt. MAKASIININ yhteydessä on palkintojen jako ja kilpailuohjelmien esittelyä.
8.-9.11.1986
ILMOITTAUTUMISET:
31.10.86 mennessä, Elokuva- ja televisiokasvatuksen keskus ry (ETKK). Yrjönkatu 11 E 10, 00120 Helsinki, puh: 90 – 604 015
OSALLISTUMISMAKSU:
80 mk, ETKK:n ps-tilille 1153 85-9.  Kaikille ilmoittautuneille lähetetään ennen katselmusta materiaalia, joka esittelee tarkemmin nähtäviä elokuvia ja niiden tekijöitä. Siinä on myös esillä olevien elokuvien lainaajatiedot.
VIDEOBAARI:
Osallistujilla on mahdollisuus nähdä videolta myös muita lasten ja nuortenelokuvia, KYMMENES MUUSA –kilpailun satoa sekä eri puolilla Suomea toimivien videotyöpajojen tuotteita. Elokuvateatterin aulassa voi lisäksi tutustua suomalaisiin elokuvalehtiin ja Riitta Rautoman animaatioelokuvien näyttelyyn.
BAARI: Kahvia, virvokkeita, voileipiä, pullaa ja ruoka-annoksia koko tapahtuman ajan.
Kino K 13
Kanavakatu 24
Katajanokka

OHJELMA:
Lauantai 8.11.
11.00
Camilla Mickwitz: …ja sinusta tulee pelle, Suomi 1985 , 18 min
Liisa Helminen: Hymypoika, Suomi 1985 , 20 min
Heikki Prepula: Ukko ja akka, Suomi 1985 , 8 min
Maikki Harjanne: Vanttu, Suomi 1986 , 13 min
K. Halttunen, Claes Olsson, Jukka Vikberg: Petteri ja yö, Suomi -84 , 13 min
12.20
Marjatta Rinne, Hannu Peltomaa: Rusinoita, Suomi 1986 , 55 min
Tarja Lapila: Ruukinhaltia, Suomi 1985 , 45 min
14.00 TAUKO
15.15
KYMMENES MUUSA: palkintojen jako ja palkittujen elokuvien esitys
16.30
Riikka Tuomari, Leena Neuvonen: Jo kuudentoista, Suomi 1985 , 13 min
Claes Olsson: Naru kaulaan nulikka, Suomi 1985 , 42 min
17.30
Bille August: Busterin maailma, Tanska 1984 , 91 min
SUNNUNTAI 9.11.
9.30
Tarja Lapila: Oppipoika, Suomi , 28 min
Yvonne MacKay: Valkoinen kilpikonna, Uusi-Seelanti 1984 , 90 min
11.50
Tarja Lapila, Timo Lapila: Mukulat, Suomi 1985 , 25 min
Allan Edwall: Åken maailma, Ruotsi 1984 , 99 min
14.00 TAUKO
15.15 Jannik Hastrup: Simson & Salli, Tanska 1984 , 65 min”
(2-sivuinen oranssi moniste, molemmilla sivuilla tepasteleva kettu.

Filminhakumatkoilta Kontaktista lienee nämä 3 tapahtumaesitettä tarttuneet, Tapahtumiin en osallistunut, mutta sen verran näitä kirjoittaessani huomasin yhden osoitteen muuttuneen. Mielikuva on, että kävin myös pihatasossa olevassa toimistossa, ovi pihalta ja käytävää pitkin sitten sisään. Käytävällä oli usein erilaisia ruoankuljetuslaatikoita ja aina keittiön haju.

Limingan kunnan Kirjaston esittelylehtinen on kyllä Kirjastopäiviin osallistumisreissulta, kun bussilla Liminkaan tutustuimme. Lasse oli mielestäni tällä reissulla mukana ja toisenkin kerran hän oli Oulussa mukana Elokuvakatselmuksessa. ”Elämäni koirana” elokuvasta tämä nassikka totesi: ”Olihan se aika ankea”. siis sen pojan elämä.

Nyt on hetkeksi keskeytettävä ja pelastettava tämä mitä olen kirjoittanut, kun Rasmus jo välillä käveli näppäimistöllä mutta onneksi ei sentään deletoinut mitään. Kello on nyt 12:31. Sunnuntai 2013-09-29- Pertti Manninen.

Jatkan klo 13:49.
Laatikossa ollut kalusto-opas liittynee siihen, että ehkä KIRKUVASSA on harkittu oman 16 mm projektorin hankkimista. Muuta selitystä en keksi vai olisiko opas vain muuten tarttunut mukaan kun firman liikkeet ovat filmihakureissujen naapuritaloissa: Yrjönkatu 6 ja Eteläranta 14.

”Kalustohankinta- ja kuvausopas
FOTO-JÄRRI


”20 vuotta valokuvausalan monitoimipalvelua.
Totta on, että välineet eivät vielä tee valokuvaajaa. Mutta totta on myös, että mestareilla on hyvät laitteet ja että sellaisilla pääset itsekin varmemmin tyydyttäviin tuloksiin.
Tämä esite antaa sinulle mielikuvan siitä laatutuotteiden runsaudesta, minkä meillä löydät. Huomaa kuitenkin, että kysymyksessä on vain osa Foto Järri liikkeiden tuotevalikoimasta. Vähän sieltä, vähän täältä -kokoelma, joka on tehty antamaan sinulle uusia ideoita ja ajatuksia.
Kaikista tässä esitellyistä tuotteista saat myymälästämme tarkemmat tiedot ja esitteet. Voit myös kokeilla, miten laite, josta olet kiinnostunut, istuu käteesi ja miten se toimii.
Meillä pysyt myös tiukasti mukana kuvaamisen kehityksessä. Tuotevalikoimassamme on aina myös alan kuumimmat uutuudet. Poikkea siis johonkin kolmesta Foto Järri  -liikkeestä katsomaan, millainen on tämän hetken tuloksekkaan kuvaamisen koko kuva.
Niissä ratkeavat myös mieltäsi vaivaavat kuvausongelmat. Ellemme tiedä, otamme selvää. Varmaa on, että meillä et jää yksin ongelminesi.
Foto Järri on täyden palvelun kuvaamisen asiantuntija, jonka tietämys perustuu 20-vuotiseen toimintaan.  Tervetuloa käyttämään tämä kokemus hyväksesi.

HYVÄN PALVELUN MITTAYKSIKKÖ
Valokuvauksessa tarvitaan kunnon kaluston lisäksi käytännön tietoa ja asiantuntemusta, jotta tulokset vastaisivat välineistön laatua. Sen antaminen on myyjän velvollisuus.
Tätä mieltä me fotojärriläiset olemme ja toimimme vakauksemme mukaan.
Hankkiessasi kuvauskalustosi meiltä saat samalla kaiken sen tiedon ja opastuksen, jonka me alan ammattilaisina pystymme sen käyttämiseksi antamaan – perusteellisesti ja kaikessa rauhassa.
Sama koskee kaikkea asioimista kanssamme, liittyi se kuvauskalustoon, kuvanvalmistukseen tai erikoispalvelumuotoihimme.
Sillä me haluamme myös pitää asiakkaamme, niin että sinulla kerran käytyäsi olisi täysi syy tulla myös uudelleen.
Mielestämme juuri tämä on hyvän palvelun mittayksikkö.
Aapo Kippilä , Rolf Ringbom . Inga Malin , Jaakko Järvinen , Raimo Pulkkinen , Marina Pugin , Ari Mattson , Jukka Salmi , Lehtinen Kari”

PENTAX-mainos

ASAHI PENTAX (MV-1 , ME-Super , LX , K-1000)
MINOLTA  (XG-1 , XG-9 . XG-M , XD-7 , CLE)
NIKON  (EM , FM , Nikonos IV)
OLYMPUS (OM-1 , OM-2 , OM-10, OM-10, Quarz)
MINOX (35 GL)
OLYMPUS (XA-2 , XA)
MINOLTA (HI-Matic G II , Hi-M AF II , Hi-Matic S II , Hi-Matic 7 S II)
EUMIG (UC 35)

OLYMPUS OM-10 –mainos

Raynox (EF 135 , SF 135)
Yashica (MF-2 , MF-1)
Agfamatic (108 Sensor , 508 pocket Sensor)
Minolta (Pocket 430 EX , Weathermatic)

”OSAMAKSULLA ALUSTA ALKAEN KUNNON VÄLINEET
Usein korkeahkot hinnat pakottavat ostajan hankkimaan tietyssä tilanteessa kukkarolleen sopivimman kuvauskaluston, joka kuitenkin jo varsin pian osoittautuu käyttäjälleen riittämättömäksi.
Tällainen tilanne voidaan välttää hankkimalla heti alkuun riittävän korkealaatuiset ja monipuoliset välineet. Osamaksulla.
Maksurytmin voit valita itsellesi sopivimmaksi, tarjoamme sinulle useita vaihtoehtoja. Käsiraha maksuajasta riippuen 10-30 % laitteen hinnasta.
Vanhasta kamerastasi hyvitämme vaihdossa käyvän hinnan. Ja myös hintaeron voit suorittaa osamaksulla.
MUISTA! PALVELEMME SINUA MYÖS POSTUTSE.”

”LUONNONHARRASTAJAN TYÖKALUT
Kuva ja teksti
Asko Kaikusalo

Aloitin varsinaisen luonnonharrastukseni vasta noin neljännesvuosisata sitten.

Foto-Järrille kaikesta tähänastisesta vilpittömän kiitollisena
Asko Kaikusalo”
(Puolentoista sivun mittainen kirjoitus)

Polaroid (1000 , Supercolor 3500 , SX-70 Alpha , SX-70 Autofocus malli 2 , EE 100 Special)
Kodak (EK 160 pikakamera)
Elmo (412 XL, S8 mykkäkamera , 230 XL, S8 äänikamera , 612 XL ja 1012 XL macro, S8 äänikamerat)
Eumig (23 XL , Sound 23 XL, Nautica)

Nikon-mainos

Eumig (614 D. Mykkäprojektori)
Elmo (K 100 SM , GS-800 , Hi-Vision)
Eumig (RS 3000. Kuvaruutu-projektori, joka ei tarvitse esitystilan pimentämistä. Katsotaan kuin televisiota!)
Elmo (16 CL. Valtion AV-keskuksen hyväksymä 16 mm projektori)

MW-VALOKANKAAT -mainos (Mechanische Weberai GmbH)

SLIK- jalustamainos

Kodak (Crousel S-AV2030 diaprojektori)
Leitz Pradovit (R/RA 150 , C/CA 2500)
Rollei (P 355 A , P3801 R)
Agfa (Diamator 1500)
ENNAMAT (Focus)
ZEISS IKON (Perkeo Compact)

Rasmus tunkee taas näppäimistölle, on lopetettava. 15:21

Jatkuu. 21:30. Välissä kävin Jyväskylässä Woody Allenin Radio Days elokuvaa vuodelta 1987 katsomassa. En ollut nähnyt sitä aikaisemmin isolta kankaalta. Esityspaikkaa: Dynamon auditoriota oli kohennettu. Nyt seinällä oli aito valkokangas ja toinen projektoreistakin oli uusittu ja äänentoistolaitteita parannettu, kertoi Petteri Kalliomaa. Sarjan järjestää Kava, Kansallinen audiovisuaalinen arkisto. Minulle nimi on SEA. Suomen elokuva-arkisto.  Erika ja Henrikin olivat tulleet katsomaan tätä klassikkoa.  Bussi oli puoli tuntia myöhässä, onneksi en jäätynyt pysäkillä
--.

Foto Järrin luettelo jatkuu salamilla:
Minolta (200X ja 132X)
Olympus (T-32 ja T-20 , T-10)
Polatronic salamalaitteet
Pentax-salamalaitteet
Nimon salamat
National (PE 380 SG , PE 300 AGW , PE 3057 , PE 206 ja 2006)
Nissin
Agfatronic (182 C ja 222 CS)

Mainos: Recolector Tehokas sykäysmittareiden valokuvauslaite

Mainos: AKAI VHS videolaitteet:
VS-9700 ja VS-9800 ovat VHS-järjestelmän kuvanauhureita. Molemmissa kahdeksan päivän ajastin ja jälkiäänimahdollisuus.  VS-9800 nauhurissa lisäksi pysäytetty kuva, nopeutus ja säädettävä hidastus. VP 7100 nauhoitin yhdessä Akai VC E-kameran kanssa muodostavat kannettavan VHS-järjestelmän. Kamerassa kuusinkertainen moottorizoom macroasetuksella. Nauhoittimella voidaan virittimen avulla nauhoittaa myös suoraan TV:stä.
ON AIVAN TOISTA; KUN LAITTESSASI LUKEE AKAI

Valitse käyttötarkoituksiisi paras
Vivitar (loittosarja , telejatkeet)
B + W –suotimet
Raynox-viritin
Rowi taskujalusta
Minolta Mini TR-1
LPL-salamakahva
Rowi kuvaleikkuri
Hama siveltimet
Dust-Off –suihkupullo
LPL-kasettilataaja
Rowi kaukolaukaisia
Hama (kantohihnat , 3612 valopöytä)
AGFA (F(S automatic teippiliimauslaite , N8S automatic kaksoisliimauslaite)
Hama (1221 dialeikkuri , 3555 nuolilamppu)
Flectalux 100 MLA halogeenivalaisin
Perrot Color-kehykset

Mainos: GEPE
TÄRKEÄT TARVIKKEET GEPELTÄ
1. Diakuvaajille Gepeltä Suomen suosituimmat kehykset ja lippaat. Kehyksissä kaikki tunnetuimmat koot – myös lasittomat. Lisäksi monipuolinen valikoima offset- ja multivisiokehyksiä: Gepe-lippaat toimivat yleiskasetteina projektoreissa. Gepe-puristimella sujuu kehystäminen vaivattomasti.
2. Kaitafilmaajille Gepe valmistaa edullisia automaattikeloja.

Mainos: PATERSON
Laadukas välinesarja pimiötyöskentelyyn.  Monipuolinen valikoima automaattispiraalein varustettuja negatiivin kehitystankkeja. Negatiivin kehitystarvikkeiden lisäksi Paterson valmistaa kaikki tarvittavat välineet kuvan kehittämistä varten. Kaikki Patersonin tuotteet valmistetaan taatusti valokuvauskemikaaleja kestävistä materiaaleista. PIMIÖ TOIMII, KUN SIELLÄ ON PATERSON!

”VASTA-ALKAJALLE – LÄHIKUVAUKSESTA
Teksti ja kuvat
Asko Kaikusalo

Kuulun itse siihen luonnonkuvaajien amatöörijoukkoon, jonka toimia rajoittavat yhtä paljon vähäinen tietämys tekniikasta kuin rahakukkaron nyörit kaluston hankinnassakin.
...”
(1 sivun kirjoitus kuvineen)

Opemus V suurennuskoje
Axomat IV kinofilmisuurennuskone
Minolta Color II suurennuskone
EL.Nikkor-objektiivit
Air-Evac säilytyspullo
Rowi pimiövalaisin
PHILIPS (elektroninen valotuskello PDC 011 , automaattinen valotuskello PDT)
Hirsch-Bauerle elektroninen valotuskello
Ilford-liinat
Paterson mikrotarkennin
LPL-suurennosrajaaja
Paterson (huuhtelulaite , värikehityssarja , tankit)

”TULE TUTUSTUMAAN MALLILABORATORIOOMME!
MITÄ KOTILABORATORIOSSA PITÄÄ OLLA?
SE SELVIÄÄ HELPOSTI!
Tule tutustumaan mallilaboratorioomme, se antaa selvän kuvan tarvittavista välineistä, Siellä voit saada ensimmäisen kosketuksen siihen, miten valokuvia tehdään.”

Mainos: ILFORD: CIBACHROME
Kun asetat korkeat vaatimukset

Mainos: Kuvantekijän perustarvikkeet

Vivitar (35-70 F 3,5 , 28-50 F 3,5-4,5 , 70-150 , 75-205 F ,8)
TAMRON Adaptall-2 (35-70 mm F 3,5-4,5 . 70-150 mm F 3,5 , 80-210 mm F 3,8-4)

Ӏiti kaitafilmaa
Gumbi Estlander
Meidän perheen äiti kaitafilmaa – eikö kuulostakin uskomattomalta!

…”
(1 sivun kirjoitus)

AKO (Euroflex varustelaukku , Mikroflex varustelaukku)
Nissei (Savanna varustelaukku , Victor varustelaukku)
Sacar-laukut
Mina 307 m alumiinilaukku
Tyylikäs kameralaukku naisille
Vankkarakenteinen yleislaukku projektoreille

Mainos: TEMBA ja SLI-laukut vaativaan käyttöön

”Värikuvien ja -filmien kesto
teksti Henrik Laurén

Valokuvaavan kansan keskuudessa herätti takavuosina melkoista hämminkiä uutinen, etteivät valokuvat olekaan ikuisia.
…”
(1 sivun kirjoitus)

Mainos: JUHLAVUOSITARJOUS
eumig projektori + kamera
Myös osamaksulla 1485,-
Uusi edullinen Eumig kaitafilmipaketti. Helppokäyttöisellä Eumig 23 XL-kameralla tallennetaan automaattisesti niin kesälomamatkat kuin perhejuhlat eläviksi muistoiksi. Filmin katselu käy vaivattomasti Eumig 604 S-projektorilla vain napin painalluksella.
EUMIG TEKEE ELOKUVAAAMISEN HELPOKSI!

Mainos: Agfa family elokuvaa ja valokuvaa
Agfa family pakettihintaan 1.390:-
Tule tutustumaan meille!
Agfa family on aivan uusi kuvaus- ja kuvantoistojärjestelmä. Kamera, jolla voit elokuvata ja valokuvata ja katselulaite, joka näyttää sekä elokuvan että tilannekuvat. Filminä käytetään normaalia Super 8-kaitafilmiä.

Mainos: FOTO-JÄRRI 20-vuotis JUHLATARJOUS
TÄLLÄ LIPUKKEELLA FILMEISTÄ 25 % ALENNUS
Tarjous koskee kuvassa esiintyviä filmejä 31.7.81 saakka.

Mainos: DURACELL
Paristo joka kestää kauemmin

Mainos: Agfa kasetti soi vielä 6 minuuttia sen jälkeen kun toiset ovat vaienn…
- Käytännössä se merkitsee kahta kolmen minuutin musiikkikappaletta.
- Voit myös äänittää älppärin molemmat puolet Agfan kasetille.
- Agfan Ferrocolor High Dynamic-kasetin lähes olematon kohina ja korkeiden taajuuksien ohjattavuus takaavat, että äänittämäsi musiikki saa arvoisensa toiston.

Pentax kiikari (8x30 , 7x50 , 8x40 laajakulma)
Minolta (Marine 8x32 , Compact 6x20 , Compact 10x20)
Nikon Tropical merikiikari
Zenith Tempest ( Cinerama 7X50 , 8x40 , 7x50 , 10x50 ja 12x50 , 8x40 kumipäällysteinen)
Mainos: kun laatu ratkaisee
Leitz PRADOVIT

FOTO-JÄRRIN VUOKRAUSPALVELU AUTTAA
- kun välineistösi loppu kesken
- kun erikoistyö vaatii erikoisvälineet
- kun harkitset välineostoa,
voit ensin kokeilla vastaavia vuokravälineitä. Vuokraa ei peritä jos kokeilu johtaa ostoon.
mk/vrk
KAMERAT
Olympus =M-1n runko , 22;-
...
VAIHTO-OBJEKTIIVIT
Zuiko 21 mm/3,5 , 30,-

LISÄVÄLINEET

Diakopiointilaitteisto , 40,-

DIAPROJEKTORIT

Rollei P350 , 15,-
KAITAFILMIPROJEKTORIT
16 mm Elmo , 75,-
16 mm Hokushin , 90,-
8 mm Elmo GPE , 20,-
PIKAKAMERAT
Polaroid Alpha , 15,-

Hinnat sitoumuksetta

Mainos: ”Mitä teet , jos kamerasi varastetaan?

A-kojevakuutuksen saat Foto-Järristä

A-VAKUUTUS
KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ AUTOILIJAT”

FOTO-JÄRRI , FOTORING 1.
ETELÄRANTA 14, puh 653 738
00130 Helsinki 13
YRJÖNKATU 6 puh 653 938
00120 Helsinki 12”
(44-sivuinen painettu luettelo,  takasivulla pienen pienin kirjaimin TILGMANN)

Kello on nyt 23:31. Tämä viimeksi tehty tuntui jo hiukan väsyttävältä, mutta ehkä se kuitenkin ansaitsi tällaisen tarkkuuden omaan aikaansa liittyvänä. Löytyihän sieltä mainoksesta, että filmitarjous on voimassa 31.7.81 saakka, joten voisi arvella, että luettelo on ilmestynyt vuoden 1980 lopulla tai sitten 1981 alussa.
Muuten tämä osio on valmis, oikoluku kokonaan on seuraavan rupeaman asia.
Sunnuntai 2013-09-29. P.M.



ELAMA.fi - Riippumaton julkaisu. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com

ELAMA.fi -
Elokuvakerho KIRKUVAN puolihistoria - Kuva: Jacques Demy.- nettisanomat - 12.fi - Lakisanomat - Viikkosanomat - Kuvasanomat - Sanomatori

Ohjaaja


Jacques Demy. 5.6.1931 Pont Château -27.10.1990 Pariisi.

http://www.nettisanomat.com/
2007/06/05/etusivu.htm

 

 

 

KIRKUVA – Elokuvakerho - PUOLI HISTORIA – OSA 3

Jatkuu. Maanantai 2013-09-30 klo 08:56. Jäin kotikirjoituspöydän ääreen kun materiaali on mukana ja olokin aika nuhainen ja Rasmus viihtyy ikkunalla ilmaa haistellen.  Asteita on 3 ja aika kuulas kuiva sää siellä oli lehtiä hakiessani laatikolla. Kahvit on juotu ja ensimmäiseksi oikoluen eilisen tekstin. Uutiset ja Muistojen bulevardi tässä ohessa. Tuomioja arvelee että ”Syyrian rauhanturvaoperaatiosta tulisi YK:n historian ja vaativin ja vaarallisin”.

9. Lehtiä

Neljä elokuvalehteä ja lisäksi kooltaan samankokoinen Helsingin kaupungin julkaisema julkaisu ”kaupunki nuorille” oli. Joudun osittain käyttämään pieniä kirjaimia, kun Rasmus kömpi syliini näppäimistön yli. Raapaisen niitä vain hiukan ja aika sattumanvaraisesti. ne ansaitsevat tietenkin paremman käsittelyn, ehkä joskus myöhemmin.

SINÄ MINÄ ME elokuva- ja televisiokasvatuslehti 1.82
SINÄ MINÄ ME elokuva- ja televisiokasvatuslehti 2.82
pek 3/83
PEILI 2/1985
Kaupunki nuorille (onhan se shift oikeallakin!)

silittelen rasmusta ja hellitän hetkeksi
dean martin : i left my hard in san fransisco … 1962
Rasmus hyppää pois sylistä 10:00 ja jatkan.

SINÄ MINÄ ME elokuva- ja televisiokasvatuslehti 1.82

PÄÄKIRJOITUS
KOULUTELEVISIO EI OLE PELKKÄ HUPIHETKI ,  Yrjö-Juhani Renwall
NÄHTYÄ KUULTUA KOETTUA LUETTUA
PÄIVÄKIRJAMERKINTÖJÄ ELOKUVAKURSSISTA , Philip Lopate
ELOKUVAN TEKOA ALA-ASTEELLA , Pentti Kejonen
CHAPLININ AJATTOMUUDEN ARVOITUS , Sakari Salko
KYSYMYKSIÄ ASIANTUNTIJOILLE , äiti Varsinais-Suomesta
LUETTUA
NÄHTYÄ
MUUTAMA METRI PIIRRETTYÄ ELOKUVAA , Outi Pitkänen
MURTUVATKO MYYTIT , Rainer Panula

Julkaisija:
Elokuva- ja televisiokasvatuksen keskus ry
Toimituskunta:
Riitta Lampelto , vastaava
Päivi Eerikäinen , piirrokset
Eila Hutri , taitto
Pentti Kejonen
Yrjö-Juhani Renwall
Ilpo Tiihonen
Toimituksen osoite:
ETKK, Yrjönkatu 11 D 10
00120 Helsinki 12
Toimituksen puhelinnumero:  90-602 052
Tilaushinta 1982
irtonumero 12.00
vuosikerta 45.00
PS-tili 11 53 85-9
Tilaukset ja osoitteenmuutokset kirjallisesti osoitteeseen:
SINÄ MINÄ ME
ETKK, Yrjönkatu 11  D 10
00120 Helsinki 12
PAINOFORUM OY, Helsinki
ISSN 0358-7932

KANSI:
Federico Fellini
AMARCORD

PÄÄKIRJOITUS 1.82
”…
”Tietysti on uhkarohkeaa esittää vaatimuksia koululle elokuvakasvatuksesta kun opettajilla ei ole Suomessa. Elämme elokuvan kehitysmaassa. Tänään, 1980-luvun Suomessa, jossa videotekniikka tekee esiinmarssiaan, meillä ei ole korkeakoulutasoista säännöllistä elokuvaopetusta. Elokuvan tekijöitä meillä koulutetaan Taideteollisessa korkeakoulussa. Kuvaamataidonopettajille annetaan perustiedot elokuvasta. Muut; kasvattajat, tutkijat ja kriitikot saavat sitten selvitä miten parhaaksi näkevät.
Onneksi maassamme on ollut hurjapäitä jotka onnistumisten ja erehdysten kautta ovat lähteneet kehittämään elokuvakasvatusta koululaitoksessamme. Heitä löytyy Kuopiosta ja Oulusta, Jämsänkoskelta ja Joensuusta. Paljon on myös hiljaisia tienraivaajia, jotka sitkeästi ovat tehneet työtä. Näiden elokuvaa rakastavien kasvattajien ansiosta emme tänään seiso tyhjän päällä. Meillä on kokemuksia ja tietoa, joiden pohjalta elokuvakasvatusta koulussa ja myös muualla voidaan lähteä kehittämään.
…”

KOULUTELEVISIO EI OLE PELKKÄ HUPIHETKI , Yrjö-Juhani Renwall
”Vesitornin mäeltä Pasilasta toimittaa koulutelevisio vuosittain suurin piirtein sadan tunnin ohjelmapaketin arkiaamujen televisioverkkoon. Vaikka ohjelmat on tarkastikin lokeroiden suunnattu koulujen eri asteille ja eri oppiaineisiin, eivät toimittajat puhu mielellään työstään kouluhallituksen äänitorvena.
”Osa meidän energiasta – vähän niin kuin Alkossakin - olisi käytettävä kulutuksen vähentämiseen”, naurahtaa koulutelevision v.t. toimituspäällikkö Reijo Rae. ”Minä olen todella huolestunut television vallasta. Kun ihminen oppisi katsomaan ohjelmia siksi, että hän todella tuntee niitä tarvitsevansa maailmankuvansa tai tunne-elämänsä rakentamiseksi tai jostain muusta syystä. Ei vain siksi, kun ei ole muuta tekemistä. Katselijakasvatuksen pitää tavalla tai toisella olla mukana toiminnassamme.”
Tesvision ajoista lähtien alalla ollut toimittaja Erkki Ilo kerskuu päässeensä koulutelevisioon siksi, että ei ole opettaja. ”Minä haluan tehdä ohjelmia, jotka puhuvat rivien välistä eivätkä jaa numeraalista faktaa ollenkaan. Nuoret pennut on muutenkin rajattu ihan liian ahtaisiin karsinoihin. Ja kun raja tulee, ei tiedetä mitään sen toiselta puolelta. Kyllä koulu sen tiedon ja opetuksen sinänsä antaa, tämmöisellä välineellä pitäisi jakaa jotain muuta; laajempia teemoja yrittämättä pusertaa niitä oppiaineisiin ja ikäryhmiin.”
Alkuopetuksesta toimittajana vastaava Kirsti Tulonen myöntää olevansa hieman eri linjoilla. ”Ei lokerikko ole itsetarkoitus, vaan pelkkä väline, jotta me voimme huolehtia asioiden olevan kutakuinkin kohdallaan. Ja on se sen verran tuloksekas väline ollutkin, että alkuopetuksen ohjelmia katsotaan eniten, koska ohjelmiston suunnittelussa on tunnollisimmin noudatettu koulun opetuskäytäntöä. Mutta nyt kun tietty käyttötottumus on saavutettu, voidaan kokeilla. mitä tv voisi tehdä toisinkin kuin mitä koulun käytäntö on sanellut.”

Kuva: Kansansatu ”Kalastaja ja hänen eukkonsa” kuului koulutelevision sarjaan ”Pohjoismaisia kertojia”. Sarjassa vertailtiin tekstiä ja siitä saatua visuaalista ideaa. Matti kalastajaa esitti Matti Ruohola ja hänen vaimoaan Eveliinaa Elina Salo.
Kuva. Erkki Ilo ”Pitäisikö opettajan luottaa enemmän siihen rivien välissä tapahtuvaan.”
Kuva: Kirsti Tulonen ”Välinetilanne on edelleen koulutelevision käytössä ensimmäinen este.”
Reijo Rae ”Minun lempiajatukseni on että kouluaikana ihmisessä liikahtaa jotain.””
Tunnetko Kouluohjelmat -lehden?


nähtyä – kuultua – koettua – luettua -

”Svenska Dagbladet tiistaina 29. syyskuuta 1925
Nähtyäni Chaplinin ”Kultakuumeen” tekisi mieleni seurata hänen esimerkkiään. Sillä oikeastaan ei tarvitse enempää sanoa. Palladiumilla ei ainakaan joulun tällä puolen ole mitään huolta ohjelmasta. Chaplinin kultakuume voittaa kaikki hänen tähänastiset saavutuksensa – ja kuten tunnettua se ei ole vähän. Hänen rikas mielikuvituksensa on saanut nyt jos koskaan leikkiä vapaana.
…”
”Penniteatteri
”Kultaan voi tukehtua”, sanoi Otto, kuusi vuotta tullessaan ulos Penniteatterin esityksestä Prinssi varjo maan uumenissa.
…”

”koko elämäsi olet elänyt
ihoni alla tunteeni
olet tajunnut ennen
kuin tajusin ne itse

katseistasi olen nähnyt
rakkautesi sinä tiesit
etten voinut elää ilman rakkautta

heikkouteni on saanut sinut horjumaan
kun taas minä olen pysynyt pystyssä
koska sinä olit olemassa

niin olen tukenut elämääsi sinuun
kunnes sinulla itselläsi
ei enää ollut voimia elää.

(Märta Tikkanen, Pimeys ilon syvyys.
Suomentanut Eila Pennanen. Tammi 1981)”

”Vihdoinkin
Kymmenen vuotta odotettiin ja nyt meille on luvassa uusi, kokoillan, suomalainen lastenelokuva. Suomen elokuvasäätiön hallitus näytti helmikuussa vihreää valoa Päivi Hartzellin ja Liisa Helmisen suunnitelmille. Elokuvansa käsikirjoituksen pohjana heillä on Mika Waltarin novelli Kuningas jolla ei ollut sydäntä.
Vihdoinkin meille on luvassa suomalainen prinsessatarina elävästä elämästä.”

”Rauhanjuna puuskuttaa halki Suomen
16. huhtikuuta lähtee Suomea kiertämään ennennäkemätön juna – taiteilijoiden rauhanjuna. VR:n kiskoja pitkin tuskin koskaan on kulkenut kauniimpaa junaa. Kahden viikon ajan juna kulkee halki Suomen. Junassa matkaa suuri joukko taiteilijoita rauhanviestiä vieden. Ydinaseeton Pohjola lukee junan rauhanviirissä.

Junalla on tiivis aikataulu: 16.4, Turku

25 huhtikuuta rauhanjuna palaa pitkältä matkaltaan Helsinkiin. Junan matkaajat esiintyvät pysähdyspaikkojen juhlissa, käyvät kouluissa ja päiväkodeissa, tulevat sinne minne heidät kutsutaan.

Oulussa koululaiset tekevät kortteja. Korttien myyntitulot koululaiset lahjoittavat rauhanjunan tilille. Oululaisten kuvien teemana on ”Rauha sallii lapsen kasvaa”. Paremmin ei kai rauhanjunan viestiä voi sanoa!”

(Tulin paikallisjunalla Helsingin rautatieasemalla, kun taiteilijoita käveli laiturilla vastaani viereisellä raiteella olleeseen junaan. Melkein, mutta vain melkein hyppäsin mukaan, olisinhan päässyt samana päivänä illalla takaisin Helsinkiin. Velvollisuus työpaikalle kiiruhtamiseen voitti idealismin. Näin olen jälkeenpäin ajatellut muistaessani tapahtuman Helsingissä arkipäivänä 16.4.1982).

nähtyä – kuultua – koettua – luettua – JATKUU

”USKO TELEVISIOON
Ohjaaja Jouko Turkka, uskotko televisioon?
- Valitettavasti on pakko uskoa. Ei maan vetovoimaankaan tarvitse uskoa, mutta me kaikki olemme siitä riippuvaisia. (Televisioteatterin esite, kevät -82)”

”Musta Jack
Elokuvavuokraamo Ruusujen aika (p. 90-648 592) on tuonut Suomeen uuden varhaisnuorille sopivan elokuvan Musta Jack.

elokuva ei ole jäänyt tietyn historiallisen ajanjakson kuvaukseksi. Siinä puhutaan ilosta ja surusta, elämästä ja kuolemasta, toivosta ja toivottomuudesta.
Elokuvaa voi vuokrata 16 mm kopiona (220 mk/esitys) tai 35 mm (n. 250 mk/esitys). Elokuva on kielletty alle kymmenvuotiailta.”

”Hurinkurin uusi koti
Lapsen vuotta ETKK:n suururakka oli lastenkulttuurinäyttely Hurinkuri. Viikon ajan lapsilla ja lapsenmielisillä oli ilo ja onni tutustua Helsingin Jugendsalissa taiteiden kaupunkiin Huriinkuriin. Viikon jälkeen mietittiin kuumeisesti, mistä löytyisi uudet tilat Hurinkurin taideteoksille, miten ne pääsisivät sinne minne kuuluvat: lasten ja nuorten pariin.
21 marraskuuta avasi Itä-Pasilan nuorisotalo ovensa. Upouudesta nuorisotalosta löytyi Hurinkurin taiteilijoiden töille seinäpintaa ja hyllyä. Nyt ne ovat omiensa joukossa ja koristavat Itä-Pasilan nuorisotalon tiloja ja antavat uusia ajatuksia.
Itä-Pasilan nuorisotalossa tehdään historiaa. Siellä teatteriohjaaja vetää teatteriryhmiä. Runoilija tekee työtä lasten ja nuorten kanssa ja kaikki työntekijät puurtavat yhteisten periaatteiden mukaan. Tavoitteena on raottaa lapsille ja nuorille taiteiden maailmaa. Käytössään itäpasilalaisilla on 1 300 m2. Neliöihin mahtuvat järjestö- ja kerhotilat, teatterisali ja verstas, valokuvauslaboratorio, askarteluhuone sekä bändeille omat äänieristetyt harjoitushuoneet.
Muuta murhetta ei Itä-Pasilan nuorisotalolaisilla ole kuin että rahat eivät riitä. Monet hurjat ajatukset jäävät toteutumatta, koska pennit eivät veny tarpeeksi. Tänään pari kuukautta avajaiskahvien jälkeen Itä-Pasilan nuorisotalolla kokoontuu viikottain 20 ryhmää.”

Tampere film Festival 24.-28. huhtikuuta
Kahdennentoista kerran kokoontui suomalainen ja kansainvälinen elokuvaväki Tampereelle kansainvälisille lyhytelokuvajuhlille.

Kilpailusarjassa nähtiin ainoastaan kahdeksan lastenelokuvaa. Myös dokumenttielokuvien määrä oli pudonnut aikaisemmista vuosista. Mistähän ajan ilmiöstä on kysymys, kun maailmalla ei tehdä lastenelokuvia eikä dokumenttielokuvia?”

”Philip Lopate
Päiväkirjamerkintöjä elokuvakurssista
Suomennos Merja Heikkinen


(Kuva: Chaplin-kulkuri laivan kannella Kultakuumeesta)
Kuva: Eisenstein: Panssarilaiva Potemkin
Suomesta löytyy osa kirjoituksen elokuvista esimerkiksi:
Porter: Suuri junaryösto, Lahden elokuvayhdistys, p. 918-334 547/  Hannu Massinen
Eisenstein: Panssarilaiva Potemkin, Kosmos-Filmi. p. 90-6940 582
Chaplin: Kultakuume. Oulun elokuvakeskus, p. 981-227 073”

”Minkä elokuvan näytän lapsiryhmälleni? Ikuinen kysymys sille, joka on lähtenyt raottamaan verhoja lapsille ja nuorille elokuvan kiehtomaan maailmaan. Erilaiset ikäsuositukset hämmentävät. Kauanko on pysyteltävä niin sanottujen lastenelokuvien parissa? Koska voidaan siirtyä katsomaan aikuisille tehtyjä elokuvia? Yhdysvaltalainen Philip Lopete lähti uhkarohkeaan seikkailuun; hän näytti 12-13 vuotiaille oppilailleen sarjan elokuvahistorian klassikkoteoksia. Ohessa osa hänen päiväkirjastaan noilta ajoilta. Hänen päiväkirjansa on julkaistu Teacher and writer-lehdessä keväällä 1975 (3/75).”

”Aihe oppilaan omasta kokemusmaailmasta
Elokuvantekoa ala-asteella
Haastattelu ja kuvat Pentti Kejonen

Oppilaiden kanssa tehtävien elokuvien lähtökohtana pitäisi olla oppilas itse. Oulussa on Tuiran ala-asteella opettaja Kalervo Sutelan ohjaamana tehty lähes kymmenen vuoden ajan elokuvia. Paraikaa leikataan agenttifilmiä. Sen ovat oppilaat omin päin tehneet.

Elokuvan monikäyttöisyyttä kuvaa se, että oppilaat ovat tehneet omaan koulukäyttöön soveltuvia opetuselokuvia kuten akryylimuovin työstämisen eri vaiheet. Samoin on valmistettu filmi uskontotunnista.
Agenttielokuvakin valmistunee kun kadonnut rulla löydetään.
Kuva: Jari, Olli, Heikki ja Sakari tutustuvat uuden teippauslaitteen käyttöön.
Kuva: Työskentelyä seuraamassa Kalervo Sutela, joka on vuodesta -73 ohjannut Tuiran ala-asteen kulun elokuvan ja valokuvan harrastustoimintaa.
Kuva: Jotta leikatut filminpätkät eivät menisi sekaisin, käytetään seinällä näkyvää numeroitua pyykkipoikarivistöä, joka tällä kertaa on jo tyhjä.  Olli ripustamassa valmista filmikelaa telineeseen leikkauspöydän siivouksen ajaksi.
Kuva: Olli tutkimassa luupilla filmillä olevaa mielenkiintoista yksityiskohtaa.”

”TV1 lasten ja nuortentoimituksen näytelmät keväällä -82
9.3.  ”Poika ja ruusuköynnös” , käsikirjoitus: Eeva ja Taisto Pohjola , ohjaus Eeva Pohjola
6.4. ”Kahdeksan peiliä” , käsikirjoitus Valentin Corell , ohjaus Raili Rusto
pääsiäispäivät , ”Pikkuprinssi” , Antoine de Saint-Exupéry , ohjaus: Ulpu Tolonen
vappu , Ihmeellinen maalari” , käsikirjoitus:  Ellen Niitin lastenkirjan pohjalta ,  ohjaus: Eeva Pohjola
4.5. ”Salameno” , käsikirjoitus: Pirkko Jaakola , ohjaus: Raili Rusto

Lauantai-illan myöhäisiltojen taiteilijaelokuvat: , (TV2)
27.3. Kesytön Gauguin , ohjaus: Fielder Cook
10.4. Tuska ja hurmio , elokuva Michelangelosta , ohjaus Carol Reed
6.6. Picasso – mies ja hänen teoksensa , ohjaus Edward Quinn

Lisää katsottavaa:
4.4. Heidin uudet seikkailut , ohjaus Ralph Senensky , USA 1980 (TV-1)
7.5. ”Täältä tullaan elämä” , ohjaus: Tapio Suominen 1980 (TV-1)
19.5. ”Kalastajapojan seikkailu” , ohjaus: Carl Schultz , Australia 1979 (TV-1)
25.5. Jakub , ohjaus: Ota Koval , Tsekkoslovakia 1976 (TV-2)
(Muutokset mahdollisia)”

”Kunnianosoitus Kulkurille
CHAPLININ AJATTOMUUDEN ARVOITUS
Sakari Salko

”Maailman tunnetuin ihminen” Charles Chaplin on kuluvan vuoden aikana näkyvästi esillä televisiossa. Yleisradio on lopultakin suorittanut pitkään toivotun vuosisadan ohjelmapoliittisen kulttuuriteon hankkimalla television katselijoiden ihasteltavaksi Chaplinin legendaarisen tuotannon perusrungon. Elokuvan ja eritoten huumorin ystäville koittaa siis onnen aika: monet pitkään näkemättömissä lymynneet  Chaplinin komediat tuovat nyt tervetullutta ja elämänmakuista kaaosta itse kunkin enemmän tai vähemmän säntillisesti sisustettuihin olohuonesissin.

Kolme kuvaa: Chaplin, Kultakuume
Kuva: Making a Living 1914  Chaplinin ensimmäinen elokuva

Chaplinin elokuvia voi vuokrata 16 mm kopiona seuraavista osoitteista:
Oulun elokuvakeskus , p. 918-227 073
Suomi-Filmi , p. 90-649 157
Viihde-Kuva , p. 90-764 174
Lisää tietoa Chaplinista, hänen elämästään ja taiteestaan:
Charles Chaplin: Oma elämäkertani , WSOY, Porvoo 1964
André Bazin: Mitä elokuva on , WSOY, Porvoo 1971
Muun muassa seuraavissa Filmihullu-lehdissä; 7/73 , 8/73 , 1/74 ja 1/79”

”KYSYMYKSIÄ ASIANTUNTIJOILLE
 äiti Varsinais-Suomesta
...
Olen niin epätoivoinen kun en millään pysty seuraamaan lapseni kasvamista tässä virikerikkaassa  maailmassa. Mutta kyllä kai koulu koordinoi Dallasin, leukemialasten, Kuplan, Chaplinin, Bagdadin varkaan ja MM kisojen aiheuttamat ristiriidat, vai kenelle ne kuuluvat, yhteyksiä janoava äiti.

Koulutelevisio on tuottanut opettajien avuksi ja oppilaiden iloksi sarjan Mistä elokuvat kertovat. Ohjelmasarja esitetään koulutelevisiossa kevään aikana huhti- toukokuussa ja se uusitaan syksyllä television iltaohjelmassa. Sakari Salko on esitellyt ohjelmasarjan Kouluohjelmat -lehdessä (peruskoulun yläaste ja keskiaste, 3/1982 kevät) sekä Projektio-lehdessä (1/82). Kouluohjelmat lehteä voi tilata numerosta 90-441 141/83475 ja Projektio-lehteä taasen numerosta 90-648 354.”
(Sivulla Lasse Naukkarisen kuva kahdesta tytöstä).

”Luettua
Oi nuoruus …
Riitta Saarinen

Viime aikoina on ilmestynyt useita kirjoja, joissa käsitellään nuoruuden ongelmia ja yhdessä elämisen vaikeuksia. Osassa esitellään ongelmat sellaisenaan, toisissa tunnelmoidaan yhdessä nuoren kanssa ja osassa yritetään etsiä ratkaisumalleja. Olemme valinneet tarkastelun kohteeksi kolme kirjaa: Anneli Tempakan Olen erilainen nuori, Kirsi Kivisen Äiti, isä kuunnelkaa ja Ulla-Maija Aaltosen Mutsi. älä ole kalkkis. Kullakin kirjoittajalla on yhteiseen ongelmaan oma tarkastelukulmansa.

ANNELI TEMPAKKA: OLEN ERILAINEN NUORI
Otava Keuruu 1981 , Toinen painos , 219 s. 58,00 mk

Aihe on ajankohtainen ja toivon mukaan kirja koskettaa ainakin osaa nuorista. Nuorillehan kirja on kohdennettukin. Ehkä nuoret luettuaan kirjan suhtautuvat myötämielisemmin erilaisuuteen ja oppivat ymmärtämään erilaista ihmistä. Tätä ainakin kirjoittaja toivoo.
…”

”KIRSTI KIVINEN: ÄITI JA ISÄ, VASTATKAA!
Gummerus Jyväskylä 1981 , 158 s. 52.00 mk

Kirjasta heijastuu asiantuntemus, onhan kirjoittaja psykologi. Kirja tarjoaa realistisen kuvauksen tavallisista, ristiriitaisuutta herättävistä perhetilanteista. Kivinen käyttää värikkäitä ja selkeitä ilmaisuja, eikä hän ole unohtanut herkkyyttä ja tunteellisuutta. Teos osoittaa kirjoittajan eläytymiskykyä sekä nuoriin että vanhempiin. Kun aloitin kirjan lukemisen, se oli luettava kertaistumalta. Kirja sopii koko perheelle, kasvattajille, opettajille, oppilaille herättämään keskustelua. Onnistunut teos ja tällaisia tarvitaan lisää.”

”ULLA-MAIJA AALTONEN: MUTSI ÄLÄ OO KALKKIS. KIRJE ÄIDILLE.
Otava Keuruu 1981 , 480 s. 48.00 mk

”Haluaisin ehdottomasti kirjeitten jäsentelyä ja pohdintaa. Kirjasta heijastuu kirjoittajan asiantuntemattomuus. Olisi varmasti riittänyt muutamien kirjeiden valinta ja niiden käsittely. Kirja on pelkkä luettelo ilman kirjeiden tulkintaa.
…”
(Otsikon vieressä olevassa pienessä kuvassa pojat tupakalla, yhdellä  pullo kädessä )

”Luettua
Oheislukemisto elokuvasta kiinnostuneille , Kirsti Kujanen
Elokuvan lukukirja
Toimittanut Jarkko Aarniala . Gaudeamus, 1981, 35 mk


Eräs viimeisimmistä teoksista on Jarkko Aarnialan toimittama yhdeksän artikkelin valikoima, joka on julkaistu elokuvakerholiikkeen 25-vuotisen toiminnan kunniaksi ja tunnustukseksi kerholiikkeen pioneereille.

käsittelee melko paljon, noin kolmanneksen sivumäärästä, elokuvan talous- ja sosiaalihistoriaa. Painopiste ei ole siis elokuvan estetiikassa. Ja oikeinhan se on: elokuva kuuluu tämän vuosisadan joukkoviestimin, ja sellaisena se vaikuttaa muillakin kuin esteettisillä ominaisuuksillaan.

Ja todella ilahduttava, kaiken kiitoksen arvoinen huomionosoitus elokuvan harrastajalle on Jussi Tuormaan laatima Suomessa julkaistun elokuvakirjallisuuden luettelo, bibliografia vuosilta 1970-80, sekä lisänä luettelo elokuvaa käsittelevistä opinnäytteistä 1949-80.
Kuva: James Dean Nicholas Rayin elokuvassa nuori kapinallinen””
(Otsikon  ohessa olevassa isossa kuvassa mies taivuttaa naista tanssilattialla ja salin seinällä on iso taalan kuva).

”Nähtyä
Kuikka-Koponen osa kansanperinnettä
Pentti Kejonen

Heikki Prepulan elokuva Konstmanni Kuikka-Koponen (35 min.) on tosipohjainen kertomus miehestä, joka eli 1800-luvun puolivälin jälkeen Savossa ja herätti huomiota silmänkääntäjän taidoillaan.

on muodon tasolla yllättävän valmis teos. Sen piirrostekniikka on pala-animaatiolle tyypillisesti kankeaa, mutta hyvin kauniit taustakuvat ja samea väritekniikka luovat elokuvalle tarvittavan sadunomaisen tunnelman, jota eräät Kuikka-Koposen temput kuten pääskysen loihtiminen korostavat. Elokuva sopii erinomaisesti ala-asteelle 1800-luvun suomalaisen maalaiselämän kuvauksena, joka on samalla hauska että asiallinen.
(Lainaaja: Iisalmen Kamera, Kankaankatu 1, 74120 Iisalmi 2, puh. 977-24611/246)
Kuikka-Koposen tarina on olemassa myös kirjana.”


Kello on nyt 15:53 enkä ensimmäistä lehteä ole saanut loppuun.  Tarkoituksella olen käsitellyt aineistoa näinkin tarkasti, koska koulun kerhonvetäjänä toimiminen on palautunut mieleen näitä tekstejä lukiessani ja on vuorossa tämän lehdenluku-urakan jälkeen. 2013-09-30 PM.
Jatkuu 16:51. Tunnin hengähdystauko oli pidettävä.


SINÄ MINÄ ME elokuva- ja televisiokasvatuslehti 1.82 (jatkoa)

”Outi Pitkänen
MUUTAMA METRI PIIRRETTYÄ ELOKUVAA
Katsaus erään taidemuodon lapsuuteen

Suomalainen animaatio on kadottanut lapsuutensa. Sen varhaishistoriasta on jäljellä vain muutama metri piirrettyä elokuvaa. Juho Gartz ja Lauri Tykkyläinen ovat pelastaneet unohdukselta jo ammoin katkenneen perinteen. Muutama metri piirrettyä elokuvaa tavoittaa ajan, jolloin vuosituhantinen unelma elämään herätetystä piirroksesta toteutui ja tapahtui animaation ihme: paperista leikattu mies alkoi kävellä, juosta ja nauraa.
Tekijät ovat koonneet alkuperäiset ja alkuperäisistä piirroksista rekonstruoimansa filmit kollaasiksi, jossa kuva- ja äänidokumentit hahmottavat sotaa edeltävien vuosikymmenien ajankuvaa. Elokuva johdattelee meidät kehittyviin animaatiomenetelmiin kollaasista selluloiditekniikkaan kadottamatta tekijöiden tavoittelemaa lievästi runollista tasoa.
Menneisyyden merkkimiehet
Erik VasströmYrjö Norta Ola Fogelberg Hjalmar Löfving

Elokuvailmaisua etsimässä

Varoja suuren maailman tyyliin ei suomalaisella animaatiolla ole koskaan ollut. Pioneereillamme ei ollut mahdollisuutta kehittää animaattorin taipumuksiaan. Monitaitoisina miehinä he siirtyivät muille aloille.

Oikutteleva perinne
..
Gartz. ”60-luvun puolivälistä alkaa hahmottua kaunis kaari. Ulkomaisilla festivaaleilla saadut palkinnot todistavat, että hallitsemme tietyn perustekniikan ja meillä on kerrottavana myös muiden kulttuuripiirien ihmisiä kiinnostavia tarinoita.”
Mitalin toinen puoli on suomalaisen elokuvan ikuinen rahapula. Animaatiossa se näkyy teknisenä epätäydellisyytenä. ”Elokuvia oppii vain tekemällä”. painottaa Gartz. ”Suomessa kehitys on katkonaista: Apurahoja odotellessaan animaationtekijä unohtaa entisetkin taitonsa harjoituksen puutteessa sen sijaan että pysyttelisi kansainvälisen kehityksen tuntumassa. …”

Animaatiomme varhaishistorian metrit on pelastettu unohdukselta. Emme voi edes aavistaa, kuinka monta metriä piirrettyä elokuvaa tuhoutuu joka hetki toteutumattomina unelmina.”
Piirroskuva: Hjalmar Löfving: Muutama metri sadetta ja tuulta. V. 1932
Kuva: Juho Gartz (kuvannut Outi Pitkänen)

”Muutama metri piirrettyä elokuvaa. Kuvia suomalaisen animaatioelokuvan varhaisvuosilta, 1914-39.
Tuotanto, ohjaus ja käsikirjoitus; Juho Gartz & Lauri Tykkyläinen , 22min, Valtion AV-keskus. p. 90-706 3257

Muita animaatioelokuva käsitteleviä elokuvia:
Le greyon magiqoe (Taikakynä). Elokuva animaatioelokuvan synnystä.  Ohjaus: Jean Image, Ranska, 10 min. Ranskan kulttuurikeskus. p. 90-647 521.
Ruutu kerrallaan. Piirroselokuvien, kollaasianimaatioiden ja nukke-elokuvien valmistus. Ohjaus Jan-Eric Nyström, Suomi, 7 min. Valtion AV-keskus.
Animaation alkeet. Ohjaus Matti Jännes, 14 min. Suomen elokuvakontakti p. 90-607 380.

Kirjoja:
Juho Garz: Elävöitettyjä kuvia- raportti suomalaisesta animaatioelokuvasta. Kotimaisen animaation vaiheet vuodesta 1914 aina 70-luvun puoliväliin asti. Suomen elokuvasäätiö 1978.
Juho Gartz: Animaatioelokuvat. Animaation yleismaailmalliset vaiheet. Suomen elokuvasäätiö 1978.
Elokuvaa tekemään (toim. Juho Gartz ja Aune Kämärinen. Suomen Nuorison liitto, 1976).”


”MURTUVATKO MYYTIT
LUKION ELOKUVAKURSSIN KYSYMYS
Rainer Panula

Rovaniemellä Rantavitikan lukiossa oli vuonna 1981 elokuvan erikoiskurssi. kurssin piti äidinkielenopettaja Marjatta Kankaanpää. Sen suunnittelusta vastasi elokuvasihteeri Rainer Panula yhdessä Marjatta Kankaanpään kanssa.
Halusimme sisällyttää erikoiskurssiimme annoksen historiallista ja ilmaisullista tietoutta elokuvasta. Työssämme turvauduimme valmiiseen materiaaliin. radiovisio-ohjelmaan elokuvailmaisusta ja elokuvan historiasta sekä Reijo Rakeen Elokuvan keinot nimiseen ohjelmasarjaan. Siitä katsoimme viisi ensimmäistä osaa. Tämä valmis elokuvakasvatusaines sijoitettiin 22-tuntisen kurssin kulkuun vähitellen, Välillä katselimme elokuvia ja välillä keskustelimme.
1. kokoontuminen
 Suunnittelua , elokuvan historia -  elokuvan keinot , radiovisio-ohjelma
2. kokoontuminen
Elävät kuvat – vuosisadan ihme , Villi länsi . tv-ohjelmat
3. kokoontuminen
Davis: Cowboy (ei saatu, tilalla oli Katlson:  Takaa-ajetut)
4. kokoontuminen
Keskustelu edellisestä elokuvasta
5. kokoontuminen
Rajattua todellisuutta, tv-ohjelma , Referaatti ja keskustelua Sillanpään romaanista Elokuu
6. kokoontuminen
Kassila: Elokuu
7. kokoontuminen
Keskustelua edellisestä elokuvasta , Kirjan ja elokuvan vertailu
8. kokoontuminen
Referaatti ja keskustelua Rintalan romaanista Pojat
9. kokoontuminen
Niskanen: Pojat , Keskustelu
10 kokoontuminen
Kuuntele ääntä , Leikkaus ja aika , tv-ohjelmat
11. kokoontuminen
Chaplin: Kultakuume , Kirjallinen analyysi kotona ; Keskustelua elokuvasta , kirjoitelmien palautus , kurssin arviointi

Sankarin teema

Lännenelokuva – erään mytologian ilmaisumuoto

Kuva: Niskanen: Pojat
Kuva: Matti Kassila: Elokuu”


”ELOKUVAKURSSEJA
Elokuva kasvattajana, 31,5. – 4.6. Oriveden opistolla

Kurssi on tarkoitettu sille, jolla on jonkin verran tietoa elokuvasta taidemuotona tai on ollut mukana eritasoisessa elokuvatoiminnassa. Kurssipäivien aikana käydään läpi, mistä osista elokuva koostuu ja miten osat liittyvät toisiinsa eli mitä elokuvailmaisu on. Videon avulla pyritään käytännössä hahmottamaan elokuvailmaisun keinoja.
Kurssin järjestää Elokuva- ja televisiokasvatuksen keskus ry (ETKK) yhteistyössä Vapaan sivistystoiminnan liiton kanssa. Kurssimaksu on 580 mk, johon sisältyy opetus, majoitus ja ruokailu. Kurssilaisille korvataan matkakulut 75 mk:aan asti. Ilmoittautumiset tulisi olla kirjallisesti (Yrjönkatu 11 D 10, 00120 Helsinki 12) tai puhelimitse (p. 90-602 052) 15.5 mennessä ETKK:ssa. Ilmoittautumismaksu on 130,- mk , joka maksetaan ETKK:n tilille, ps-tili 11 53 85-9

Videoelokuvatyöpaja 7.-11.6. Iisalmessa
Työpaja on tarkoitettu niille, jotka käyttävät työssään videovälineitä, esimerkiksi opettajille, toimittajille ja kulttuurityöntekijöille. Viikon aikana tutustutaan elokuvailmaisun perusteisiin, käsikirjoituksen tekoon sekä videovälineiden tekniikkaan.
Kurssin järjestävät Iisalmen Kamera sekä Kuopion kesäyliopisto. Ilmoittautumismaksu on 90 mk ja kurssimaksu 100 mk. Kurssilaiset vastaavat itse majoituksestaan ja ruokailuistaan. Lisää tietoja työpajasta antaa elokuvasihteeri Markku Heikkinen, p. 977-246611/246.

Animaatio wokshop 14.-18.6. Oulussa.
Viikon aikana tutustutaan animaatioelokuvan tekoon. Kurssilaiset tekevät itse pienen animaatioelokuvan.
Kurssiin järjestävät Oulun elokuvakeskus, Oulun kaupungin elokuvatoimisto, Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto sekä Elokuva- ja televisiokasvatuksen keskus ry. Kurssin ilmoittautumismaksu on 90 mk. Lisää tietoja kurssista antaa kulttuuriohjaaja Pentti Kejonen p. 981-134 61.

Elokuvakasvatus koulussa 21.-24.6. Oulussa
Kurssipäivien aikana käsitellään elokuvakasvatusta koulussa; miten sitä voi tehdä, elokuvakasvatuksen ongelmia ja mahdollisuuksia.
Kurssin järjestävät Oulun elokuvakeskus, Oulun kaupungin elokuvatoimisto, Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto sekä Elokuva- ja televisiokasvatuksen keskus ry. Kurssin ilmoittautumismaksu on 90 mk. Kulttuuriohjaaja Pentti Kejonen, p. 981-134 61 ottaa vastaan ilmoittautumisia sekä antaa lisää tietoja kurssista.

Kuvallinen ilmaisu ja elokuva, 5.-9.7. Joensuussa, Pekkalan kuvataideoppilaitoksessa.
Kurssilla opiskellaan elokuvaesitysten, -analyysiesimerkkien, opetustuntien sekä erityisesti elokuvan tekemisen keinoin elokuvallista ilmaisua, sen muotoja ja päämääriä. Kurssin tavoitteena on etsiä, miten elokuvan tekemisen avulla voi opiskella elokuvan katsomista ja ymmärtämistä. Kurssilaiset osallistuvat pienimuotoisen näytelmällisen elokuvan (8mm) valmistamiseen.
Kurssin järjestävät Pohjois-Karjalan kesäyliopisto sekä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton elokuvatoiminta. Lisää tietoja kurssista antaa elokuvasihteeri Jukka Sihvonen p. 973-297 49.”

”ETKK:n jäsenjärjestöt
Demokraattiset koulutyöntekijät ry
Elokuva – ja tv-opiskelijat ry
Freelance-ohjelmatyöntekijät ry
Kalevalan Nuorten Liitto ry
Kansan Radioliitto ry
Kirjastopoliittinen yhdistys ry
Kuvaamataidonopettajain Liitto ry
Lastenelokuvakeskus ry
Mannerheimin lastensuojeluliitto ry
Nuorten Kotkain Keskusliitto ry
Oulun Elokuvakeskus ry
Porvarillinen Varhaisnuorisoliitto ry
Suomen Demokratian Pioneerien Liitto ry
Suomen Elokuvakerhojen Liitto ry
Suomen elokuvakontakti ry
Suomen Elokuvatuottajat ry
Suomen Elokuvatyöntekijät ry
Suomen Kasvatusopillinen Yhdistys ry
Suomen Kirjastoseura ry
Suomen Lastentarhanopettajiksi Opiskelevien Liitto ry SLOL
Suomen Partiolaiset ry
Suomen Psykologinen Seura ry
Suomen Raittiusjärjestöjen Liitto ry
Ungdomsföreningsrörelsens Barnförbund rf
Vesaisten Keskusliitto ry”


”Projektio-lehti on julkaissut ansiokkaan kirjoitussarjan elokuvan ammattikunnista. Sitä kannattaa käyttää hyväkseen:
Projektio 4/79 , Elävä hermo – kuvia käsikirjoittaja-ohjaaja Tapio Suomisen elämästä
Projektio 1/89 , Rahasta kiinni – elokuvaaja Kari Sohlbergin mietteitä 20 vuoden ajalta
Projektio 2/80 , Ammatti – elokuvaleikkaaja Juho Garzin haastattelu
Projektio 3/80 , Äänittäjän arkipäivää – Paul ”Pappa” Jyrälä
Projektio 4/80 , Matti ”Matteus” Marttila – elokuvalavastaja
Projektio 1/81 , Päivi Tiura – pukusuunnittelija
Projektio 2/81 , Matti Penttilä – tuotantopäällikkö
Projektio 3/81 , Kristiina ”Krassu” Valkeasuo – naamioitsija
Projektio 4/81 , Markku Kopisto – elokuvasäveltäjä
Projektio 1/82 , Pirjo Hankasalo, mietteitä kuvaussihteerin työstä.
Projektio-lehteä voi tilata Suomen elokuvakerhojen liitosta, Yrjönkatu 11 A, 00120 Helsinki 12, p. 90-648 354.”

”näköpiiri
innostava, suora, vapaa!

”Sen pääteemoja ovat politiikan, kulttuurin ja elämäntapakysymysten ohella kasvatus- ja ympäristökysymykset sekä eri tyyppiseen vallankäyttöön liittyvät jutut. – Uuden aallon kulttuurikäsityksen tärkeimpiä tulkkeja.” (Kulttuuri- ja mielipidelehdet -kirja)
Tilaa näköpiiri, kerran kuussa ilmestyvä kuvalehti, jonka tilaushinta on helmikuun loppuun saakka 90mk/ vuosikerta, tilauksia vastaanottavat kaikki lehtipisteet ja Näköpiirilehden toimisto.
Näköpiiri
Fredrikinkatu 35 (piha). 00120 Helsinki 12
Puhelimet 90-601 949 (tilaukset), 90-649 542 (toimitus)
Näköpiiri tähtää inhimilliseen tulevaisuuteen."

”ETKK:n TOIMISTO
Toiminnanjohtaja Riitta Lampelto
Puheenjohtaja Riikka Tuomari

Os. Yrjönkatu 11 D 10 , 00120 Helsinki 12
puh. 90/602 052”
(32-sivuinen ”JOUKKOJULKAISU”)

--
Kello on nyt 20:51. Tässä välissä on ollut pitkä puhelu Lassen kanssa ja TV:n katselua. Kun kerroin, että olen löytänyt tämän KIRKUVAN laatikon hän heti kysyi onko se koulussa (Gesterbyn ala-asteella) tehty elokuva ”Kammottava röyhtäilijä” siinä. Oksanen oli ollut sitä tekemässä ja oli kysynyt tästä elokuvasta Lasselta kun olivat tavanneet kylillä, siis Kirkkonummen keskustassa. Kerroin, että ei se tässä laatikossa ollut, mutta muistan niitä keloja aikaisemmin nähneeni ja uskon että ne ovat tallessa. Jatkan nyt loput lehdet kursorisemmin , koska huomenna yritän aloittaa näistä filmintekemisistä ja kertoa vähän myös siitäkin kun näytin elokuvia Kansalaisopiston kurssina eteläisessä linnakesaaressa, Mäkiluodossa ainakin kahtena sarjana. Mäkiluodosta näki Tallinnan valot (ainakin mastot kirkkaalla ilmalla ihan hyvin). Matkaa ei taida olla lähimpään saareen kuin 40 km, jos oikein muistan.


SINÄ MINÄ ME elokuva- ja televisiokasvatuslehti 2.82


”PÄÄKIRJOITUS
PIKKU KAKKONEN ON LASTEN YKKÖNEN, Outi Pitkänen
NÄHTYÄ KUULTUA KOETTUA LUETTUA
TERVEISIÄ RAUHANJUNASTA, Riikka Tuomari
MISSÄ OVAT NUORTEN OMAT ELOKUVAKERHOT Taina West
NUORUUDEN ELOKUVAT, Pentti Kejonen
MITÄ ELOKUVIA HELSINGIN KAUPUNKI NÄYTTÄÄ NUORILLEEN, Liisapäivikki Ailio
NUORTEN TODELLISUUS TÄNÄÄN, Tommi Hoikkala
RINTINTINISTÄ VILKKILÄN NOPPAAN, Hilkka Vuori
ELOKUVAKASVATUS TAIDEKASVATUKSEKSI, Jukka Sihvonen
TAIKAYO-ELOKUVA, UNELMA JA TODELLISUUS, Kirsti Kujanen
TOPI JA TESSU, Pentti KEJONEN
ELOKUVAKERHO KOULUSSA, Harri Ahokas
ARMOA – ELOKUVA KAATOPAIKAN ESINEIDEN ELÄMÄSTÄ, Markku Nieminen”
Kansi: Mikko Niskanen: POJAT”

” PÄÄKIRJOITUS

SINÄ MINÄ ME-lehden toimituksessakin on mietitty nuoruutta. Ehkä vähän toiselta kannalta kuin muut. Meille tulee päivittäin soittoja, joissa kysellään, mitä hyviä elokuvia kannattaa esittää nuorille. Näille jotka ovat jättäneet taakseen varsinaiset lastenelokuvat, mutta jotka eivät vielä pääse katsomaan niin sanottuja aikuisten elokuvia. Liian usein on joutunut jahkailemaan puhelimessa, pyörittämään elokuvavuokraamoiden luetteloita ja aina päätymään samaan tulokseen: noita kaivattuja elokuvia ei le tai niitä on hyvin vähän.
…”

Outi Pitkänen
PIKKUKAKKONEN ON LASTEN YKKÖNEN

Kuvaruudun lempeäsilmäinen Nukku Matti heittää unihiekkaa satojentuhansien suomalaislasten silmiin Pikku Kakkosen iltasadun aikaan. Kukaan ei vielä nukahda, mutta vaikutelmat piiloutuvat lasten mielikuviin joukkotiedotustutkijoiden ulottumattomiin.

LASTEN makasiini
Esikoululaisen maailma
Maailma ja  maailmankuva
Kakkosen sadut
Askel tyhjyyteen
Kuva: (Tyttö tuolissa)
Kuva: TV-2 lastentoimituksen muodostavat toimituspäällikkö, seitsemän toimittajaa, viisi kuvaussihteeriä sekä toimituksen sihteeri. Kuvassa ovat Pertti Nättilä, Jukka Nurminen, Maija Koivula ja Olli Löytönen.
Kuva: Jukka Nurminen toimittaa Pikku Kakkosen uutisia.
Kuva: Kaikkien rakastaman Ransun sielu on TV-2:n lastentoimituksen päällikkö Pertti Nättilä.” (Kuvat: Outi Pitkänen. Jutusta vain väliotsikot).

”nähtyä – kuultua – koettua –luettua -

Auringonsädevallankumous
Neiti Auringonsäde lierihatussaan,
jossa kultainen nauhahilpeästi hulmuaa
tanssahtelee ihanalla niityllä kuin
kanarialintu ja nauraa.

Niin säteilevän lämmin on tie,
halkivalkean silkkiyön, eikä paha susi syö:
ei pimeys lyö.

Lempeästi tuoksuu vanamosammal,
mesi virtaa lehvien suonissa, polku hehkuu kuin jalokivinauha,
marjat aurinko poskillaan.

Neiti auringonsäde ihanissa sifongeissaan on matkalla halki elämän
kantaen korissaan vapautta ja onnea.
ja hän tahtoo jokaisen mukaansa!
Jo miljoonat auringonsäteet loistavana ketjuna
Tanssivat ja askelissaan puhkeaa
kultakukkia.
Anne Hänninen”

”Vaasan kesä -82
Lauantaina 29. toukokuuta kulttuuri- ja tiedeministeri Kaarina Suonio lähettää Helsingin asemalta matkaan Vaasan kesäjunan.

Vaasan kesä 82 on Pohjolan suurin nukketeatteritapahtuma.
…”

”Jokaiselle vanhemmalle
Hör på mej om du tittar på TV (Kuuntele minua jos katsot televisiota) on pieni kirjanen, jonka soisi jokaisen suomalaisen vanhemman lukevan. Siinä on selkeästi ja yksinkertaisesti koottu perusasiat televisiosta ja sen vaikutuksesta lapseen. Siihen on myös kirjattu selkeät ohjeet siitä, miten toimia lapsen ja television kanssa.
Kirjasen on kustantanut Ab Folkhälsan ja sen on toimittanut Margarita Andersgård. Taitto ja kuvitus ovat Camilla Mickwitzin käsialaa.
…”

”Lasten ja nuorten elokuvan esiinmarssi

Syksyllä meille on luvassa Suomen suurin lasten- ja nuortenelokuvatapahtuma. 30.9.-3.1992. on Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa IV Pohjoismainen lasten- ja nuortenelokuvafestivaali. Festivaali tuo Suomeen uusimmat, pohjoismaalaiset lasten- ja nuortenelokuvat, jotka on tehty television ulkopuolella.
…”

”Riikka Tuomarin Terveisiä Rauhanjunasta

Minäkin tahdoin mukaan. Sunnuntai -iltana kiipesin Vaasan makuuvaunuun mukanani tuliterä kopio elokuvastamme Purkukortteli. Ottaisin vastaan maanantaiaamuna Vaasan asemalle puksuttavan rauhanjunan. Minusta oli tärkeä esiintyä juuri Vaasan lapsille, sillä onhan kaupunki syntymäpaikkani.

Oulussa esiinnyin Rajakylän ala-asteella kahden salillisen verran, yleisöä oli 700. Apunani oli Pentti Kejonen Oulun elokuvakeskuksesta.

Kolme kuvaa, joista yhdessä teksti: Vanhassa -Vaasassakin kävi rauhanjunan taiteilijoita.”
Marja Seilola & Riikka Tuomari: Purkukortteli, Suomen Elokuvakontakti, p. 90-607 380
Heikki Partanen & Riitta Rautoma: Haiseva silli, Suomen elokuvakontakti

”Toivoa on!
Kevätauringon ensimmäisten säteiden herätellessä suomalaisia talviunestaan saimme uuden kulttuuri- ja tiedeministerin. Tuolle vaativalle tuolille istutettiin Kaarina Suonio. Lasten- ja nuortenkulttuuriväellä on syytä olla toiveikkaita. Ensimmäisinä virkapäivinään antamassaan haastattelussa ministeri Suonio totesi että lasten- ja nuorten – varsinkin varhaisnuorten – kulttuurin edistäminen on hänelle itselleen kaikkein rakkain asia.
’Kaikki ihmisethän ovat luovia ja kaikilla on omat ilmaisutarpeensa, mutta jossakin se vain onnistutaan nitistämään.’ (Kansan Uutiset 7.3.82)”

”Taina West
MISSÄ OVAT NUORTEN OMAT ELOKUVAKERHOT

Nuorten oma elokuvakerho on harvinainen ilmiö Suomessa. Samaan aikaan, kun omaehtoisen kulttuurin, lähinnä musiikin tekeminen yleistyy nuorison keskuudessa elokuva on jätetty tai paremminkin jäänyt kauppamiehille. Tällä hetkellä Suomessa toimii ainoastaan yksi rekisteröity nuortenelokuvakerho ”Nuortenelokuvakerho Nummi” Hämeenlinnassa.
…”


Nyt on tehtävä päätös. Näissä lehdissä on paljon asiaa, jotka on syytä dokumentoida.  Kirjoitan tähän vain otsikoita ja liitän kirjoitukset ja elokuvaohjelmistot liitteeksi loppuun. Niitä voin siiten tarkastella erikseen tai ainakin tuoda esille paremmin.

SINÄ MINÄ ME elokuva- ja televisiokasvatuslehti 2.82  ( vain otsikot, valikoiden)

Pääkirjoitus
Pikkukakkonen on lasten ykkönen
Jokaiselle vanhemmalle
Riikka Tuomarin terveisiä Rauhanjunasta!
Missä ovat nuorten omat elokuvakerhot
Nuoruuden elokuvat
Mitä elokuvia Helsingin kaupunki näyttää nuorilleen
Nuorten todellisuus tänään
Rintintinistä Vilkkilän Noppaan
Elokuvakasvatus taidekasvatukseksi
Taikayö-elokuva, unelma ja todellisuus
Topi ja Tessu
Elokuvakerho koulussa
Armoa – Elokuva kaatopaikan esineiden elämästä


Pek 3/83 ( vain otsikot, valikoiden)

Päättäjille
Monroe Kerhoelokuvat syksy 1983
Nykyaika Kerhoelokuvat syksy 1983
Prisma Kerhoelokuvat syksy 1983
Solaris Kerhoelokuvat syksy 1983
Lasten elokuvakerhot syksy 1983:
Lastenelokuvakerho Elvis Kerhoelokuvat
Lastenelokuvakerho Elvis Nuorisosarja
Peltolammin lastenelokuvakerho Syksyn -83 elokuvat
Lastenelokuvakerho Ykkönen Syksyn -83 elokuvat
Filmografiat


Kaupunki nuorille

Johdanto?
Kaupunki nuorille?
Kuka päättää puolestasi
Löydätkö mistään asuntoa ja töitä?

Ovatko byrokraatit sinua varten?
Onko Helsinki vain aikuisia varten yliasiallisesti ja yhdenmukaistavasti rakennettu siistien talojen, katujen, puistojen ja monumenttien kokonaisuus?

Voit vaikuttaa muulloinkin kuin vain kansainvälisenä nuorten vuonna.
Tämä opas antaa sinulle joitakin taustatietoja ja kertoo keinoista, joilla asioita voisi lähteä muuttamaan ja parantamaan. Yksin on vaikeampaa, mutta – joukossa on voimaa!

Toiminta johtaa muutoksin!

Lasse Hessle
Helena Hurme
Anja Toppinen
Leena Tuokko


Julkaisijat: Helsingin kaupungin kansainvälisen nuorisovuoden -85 työryhmä , kaupunkisuunnitteluvirasto , nuorisoasiain keskus

(Helsingin kaupungin hankintakeskus 1985)

--
PEILI 2/1986
ELOKUVA- JA TELEVISIOKASVATUSLEHTI

(Otsikoton pääkirjoitus)
Päivi Hartzell ja sadun lumo
Haiseva Silli kylpyläkaupungissa
Kiinnostaako elokuvatutkimus?
Käkikellot kukkuvat – elokuvat kasvattavat
Lapsi ja elokuva
Kymmenes Muusa
Kuva vai sana
Kuva ja analyysi
Hinkuja ja Vinkuja

”Pari vuotta sitten Tukholmassa, vähän ennen vappua, oli hauska olla suomalainen. Oli meneillään viides pohjoismainen lasten- ja nuortenelokuvien katselmus. Suomi oli näyttävästi mukana … ”Airi Leppänen

Seis maailma tahdon ulos
Videoviljelmä
Nalleja joka junaan
Kirjat
Festivaalit
Hannu Peltomaan Intia


Nyt on lehdet alustavasti otsikkotasolla selailtu. Seuraavana kerron kahdesta muusta elokuvaan liittyvästä toiminnasta, jotka nyt tässä tätä kirjoittaessani on palautunut yksityiskohtaisemmin mieleen. Kirkkonummen kansalaisopiston tuntiopettajana Mäkiluodon elokuvaesityksissä ja Gesterbyn ala-asteen kerhon ohjaajana. Eiväthän ne paljon KIRKUVAA koske muulta osin kuin niin, että samoja koululaisiahan he olivat vaikka KIRKUVASSA oli huomattavasti enemmän katsojia. Olen laatinut aikataulun niin, että keskiviikkona viimeistään saisin tekstin valmiiksi. Lähtisin parin päivän reissulle ja sen jälkeen sitten liittäisin kuvat ja 1. versio olisi valmis, johon en muita korjauksia tekisi kuin painovirheiden korjauksia. asia- tai nimivirheet korjaisin sitten toisella palstalla vieressä johon myös linkit pistäisin tähän tekstiin ja ulkopuolelle, esim. Nettisanomissa julkaistuihin kirjoituksiin tai kuviin. Nyt tämä hiukan pyörii omassa kehässään joten vain:
maanantai 2013-09-30 klo 23:48. Pertti Manninen


Jatkuu. Tiistaina 2013-10-01. Klo 08:30 alkaen. Lokakuu alkaa harmaana ja raikkaana, 4 astetta täällä Keski-Suomessa. Lehdet, tämän aamun, selasin vauhdilla ja radiosta Sara Saure kertoi Kreikan tilanteesta. Kerron tämän siksi, että Sara oli mukana Kirkkonummen nuorisoteatterin näytelmissä 1970-luvun puolivälissä, jonne Laurankin vein Ljunghedan nuorisotalolle.

Eilen käsittelin laatikon lehdet vauhdilla loppuun ja jatkan seuraavasta otsikosta, jonka alussa tein löytyneen materiaalin joukosta.


10. Kirkkonummen kansalaisopiston matkalasku ja juhlavuoden elokuvanäytös.

Tässä kuoressa (muovitaskussa) oli Kirkkonummen kansalaisopiston aineistoa syyskaudelta 1982.

”Ryhmäristiside jokaiseen kotiin
N.o 1 (syysl.) 6.9.1982
Opiston toiminta-alueina ovat Kirkkonummen ja Siuntion kunnat.
Opiston neljästoista työvuosi alkaa maanant. syyskuun 13. p:nä 1982
Syyslukukausi päättyy su 12.12.1982 ja kevätlukukausi alkaa 10.1.1983.
Ilmoittautumismaksu on 3 mk ja sen suorittaneet ovat oikeutettuja opiskelemaan kaikissa opintopiireissä. Ilmoittautumiset otetaan vastaan ensimmäisen oppitunnin yhteydessä. Eräillä kursseilla on osanottomäärää rajoitettu, jolloin oppilaat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä.
2 k = kaksikielinen kurssi
Suomen- ja kaksikielinen opetus

Upinniemi, Obbnäsin koulu
ma 18.30-19.15 NAISTEN LIIKUNTA, Tuula Rautoma
ti 18.00-20.15 OMPELU, Airi Kumpulainen
ke 18.00-21.00 KANKAANPAINANTA, Pirjo Eronen, 7-8 kert., alk 15.9.
to 18.00-20.15 PUUTYÖ, Kauko Koivumäki
19.30-21.00 JAZZTANSSI, Lotta Lehtinen
Upinniemi, Kerhohuone Rantatie 3 C
ti 17.00-20.00 KUDONTA, Pirjo Mikkonen
Mäkiluoto, Kasarmi
ma 18.00-21.00 KASVISRUOKAKURSSI, Merja Heino, 6 kert., alk. 13.9.
to 18.00- FILMIKERHO, Pertti Manninen, joka 4 v, alk 7.10.
Huom! Ilman Porkkalan varuskunnan (Upinniemi) kulkulupaa olevien kurssilaisten on ilmoittauduttava etukäteen opiston toimistoon. p. 2987631 ”

(8-sivuinen , kaksi A4:sta, jossa poikittain seuraava teksti ”Kati ja Varis ensi-ilta kirjaston avajaisissa 15.10 ?”  tuntemattomalla kaunolla ja ”Davy Crokett ja jokirosvot 8-14 v. pojille, Kutita minua (Elvis)” tekstauksellani.)

”MATKALASKU KIRKKONUMMEN KUNTA
Maksaja Nimi
Medborgarinstitutet i Kyrksätt
Kirkkonummen Kansalaisopisto
Maksun saaja Nimi
MANNINEN PERTTI
Virka ja ammatti
TUNTIOPETT.

Pankki ja  tili no
STS-KAMPPI 710017-1226376
Pvm ,  Matka alk. klo , päätt.  , Matkan lähtö- ja päätepiste, matkareitin selostus sekä matkan tarkoitus x) , Kulkuväline , km xx) , Matkavrk , a’ mk xxx) , mk
13.10 
14.30  15.00
(9.15 9.45)
Gesterby (Kirkkonummi) – Upinniemi – Gesterby (Kirkkonummi) ,  oma auto
11.11  ” ” ” ” ” ”
16.11 ” ” ” ” ” ”
9.12 ” ” ” ” ” ”

43102.06
…”
(Matkalaskulomake, joka on jäänyt lähettämättä)

- Kansalaisopiston keltaisia ilmoittautumislomakkeita n. 10kpl
- Kansalaisopiston pankkisiirtolomake ” kpl . 3 mk =”
- Filmihankkijan pakettiosoitekortti ja osoitelippu ”430 FILMIHANKKIJA Tammisalontie 24 00830 HELSINKI 83”

Ilman näitä säilyneitä papereita en olisi kovinkaan paljon muistanut tätä Kansalaisopiston tarinaa.

Kansalaisopiston rehtori Bo Lundell oli tehtäväänsä erittäin sopiva, hän oli touhukas ja innostunut positiivisella tavalla tietenkin. Hän tiesi minun vetävän KIRKUVA -elokuvakerhoa ja olin myös mukana opiston näytelmäkerhossa, jota aluksi veti Maire Saure ja myöhemmin Liisa Kosonen. Niinpä rehtori kerran kysyi minulta olisinko kiinnostunut esittämään elokuvia varusmiehille Mäkiluodon linnakesaarella, hän halusi sinnekin jotain, eihän siellä muuten ollut kuin televisio. Lupauduin tehtävään ja en nyt enää muista montako sarjaa siellä järjestettiin.

Saarellahan oli 35 mm projektori, mutta filmit, jotka vein mukanani olivat 16 mm, varma en ole enää veinkö myös projektorin.  Ohjelmistoa en muista, mutta kyllä se oli hyviä seikkailufilmejä, ehkä joku klassikkokin mukana. Katselijoita oli aina useita kymmeniä. Kerran kuussa näytös oli kuitenkin poikkeus muuten saaren rytmiin.

Enemmän muistan matkoista: Päivittäin sinne oli yhteys, näin muistan, iltapäivällä mentiin ja aamulla palattiin, alus palasi aina takaisin Upinniemeen, näin ollen otaksun sen ajaneen 2 vuoroa päivässä. Aluksi menin Mursulla, sukeltajien tukialuksella ja myöhemmin puolustusvoimien vuokraamalla isolla veneellä, joka kesäisin oli turistiliikenteessä. Merellä aina tuulee ja linnakkeessa ei ollut kuin yksi laituri, joten myrskyssä sinne ei päässyt jos tuuli väärästä suunnasta. Kerran sinne en päässyt sääolosuhteiden johdosta, olisiko ollut jäätilanne tai jotain muuta. Tarjouduttiin viemään hydrokopterilla, mutta kieltäydyin ja kaiketi näytöstä siirrettiin viikolla.
Upinniemeen meneminen tapahtui puomi nostamalla ja vartiomies aina tarkisti matkalaisen luvan. Se kaiketi oli voinut olla kansalaisopiston soitto päivällä varuskuntaan. Kuljin kyllä omalla autolla, mutta muistan kerran olleeni bussissakin ja vartiomies tuli tarkastamaan henkilöt.

Ruokailin varuskunnassa asianmukaisella taksalla varusmiesten kanssa. Ruokala oli bunkkerissa , osittain siis tai kokonaan maan alla. Kaksi kerrostaloa siellä oli, toinen tutunoloinen kasarmirakennus ja toinen henkilökunnan asuinrakennus, ihan samannäköinen. Lisäksi siellä oli kerho, joka käsittääkseni oli silloin yhteinen, ei siellä illalla kovin paljon väkeä ollut ja oliko edes joka ilta avoinna, torstaisin oli.
Illallahan oli aika pimeää ja ei kai siellä kovin paljon ulkona olisi saanut liikkuakaan, mutta sen verran nyt ainakin kuljin että ihan säkkipimeässä oli hauska tai ainakin erikoista katsella Tallinnan valoja. 1982 lahden takana oli vielä Neuvostoliitto.
Yövyin kyllä jossakin vierashuoneessa ja aamupalan ehdin nauttia ennen takaisinlähtöä mantereelle.

Varuskunta on varuskunta ja siellä on tietenkin tarkat komentosuhteet. Olin jo yhden kauden vetänyt tätä kerhoa, kun sitten tuli uuden kauden vuoro (kevät 1983 ?). Menin vanhaan tapaan filmit mukanani Upinniemen laiturille, kun varuskunnan komentaja kertoi, että tänään Mäkiluotoon ei pääse, mikäs siinä kotiin oli palattava, mutta kyllä kai komentajalle sanoin, että toivottavasti tällainen turha reissu ei toistu, niin kuin ei toistunutkaan. Seuraavalla kerralla linnakkeen päällikkö diplomaattisesti kommentoi asiaa, että siinä tulopyynnössä oli jotenkin ohitettu komentosuhteet.
Kaikki loppui aikanaan ja esityksetkin loppuivat, kaiketi kiireisiini, ei kai kuitenkaan rahan puutteeseen.
Laatikosta löytyi tähänkin siis tämän verran materiaalia muistin tueksi.

Tähän samaan voisin nyt kertoa ihan lyhyen tapauksen: Kirkkonummen 650 -vuotisjuhliin oli valmistunut juhlafilmi vanhojen konkarien toimesta. Reijo Lås, ohjaaja, Felix Forsman leikkaaja, jos nyt oikein muistan. Sitten se näytettiin valtuutetuille ja muulle juhlayleisölle. Projektoria kunnassa osasi tietenkin käyttää nuorisosihteeri Janne Lindberg. Hän ei kuitenkaan halunnut esittää, jostain syystä ja hän pyysi minua sen esittämään, Lupauduin kai myötätunnosta, en minä siitä ainakaan itse mitään palkkaa saanut. Niin kuin aina demoissa: esitys jostain syystä katkesi ja jouduin aloittamaan alusta ja sehän oli yleisön mielestä hauskaa. Felix Forsman oli taiteilijakin ja jonkunlaisen häkkyrän tai häkkyröitä hän lahjoitti ennen esitystä kunnan edustajille, muistaakseni kulttuurisihteeri Eeva Pohjolakin sellaisen sai. Tämä on tapahtunut syksyllä 1986, koska kunnan tiedotuslehdessä on mainos:

”KIRKKONUMMi -ELOKUVAN ESITYKSET
ke 8.10. klo 19 Kirkkoharjun koulu (yläaste) auditoriossa, kirkonkylän koulukeskus
Ke 8.10. klo 19 Veikkolan seurakuntakodissa
ti 14.10. klo 15.30 Kirjastossa, Porkkalasalissa
Elokuva kestää n. 45 min.
TERVETULOA!
VISNING AV KYRKSLÄTTS-FILMEN
to 23.10 klo. 18 På biblioteket i Porkalasalen
VÄLKOMMEN
Tiedotustoimikunta
Info-Kommittén”

(Kirkkonummi Kyrkslätt 3 1986)

Tähän loppuun vielä lyhyt kommentti: ”Kati ja varis” lienee ollut kansalaisopiston näytelmä, korostan sanaa lienee.

Nyt tämä alkuperäisen otsakkeen osio on valmis. Kello on 11.00.

Laajennan nyt tätä kymppiä antamalla väliotsikon:

Gesterbyn ala-asteen elokuvatoimintaa Kirkkonummella.


Koulun rehtori, niin ikään touhukas Raimo Arponen pyysi minua kerhon vetäjäksi 1980 tienoilla. Koulussa oli pimiö, joka oli täysin käyttämättä. Uskoisin koulussa olleen jopa järjestelmäkameran, tästä en ole ihan varma. Joka tapauksessa hankittiin 10 mustavalkorullaa. joista puolet kuvattiin, siis kerholaiset, Filmit oli tarkoitus kehittää ja tehdä niistä kuvat. Tankit ja nesteet olivat olemassa. Mutta nyt en muista, mitä tapahtui lässähtikö homma sitten johonkin ja niin koko juttu jäi. Tämä on mahdollista koska viitisen vuotta sitten silloin laatikoita penkoessani löysin KODAK TRI-X-rullia, kuvattuja ja kuvaamattomia ja ne on jossain.

Se miksi tämä koulun kerho ei ole saanut omaa numeroaan tähän esitykseen johtui siitä, että mitään materiaalia kerhosta ei ollut laatikon alkujärjestelyssä ja muistikuvatkin olivat hyvin hataria, Kuitenkin materiaali, siis yksi löytyi: Oppilasluettelo Viihde-Kuva Oy:n luettelon takakannesta. Aikaisemmin kerroin asiasta näin:

Tähän nyt kuitenkin lisään, jottei unohtuisi Viihde -Kuva Oy:n lisäluettelon takakanteen käsinkirjoitetun  tekstin, joka lienee Gesterbyn ala-asteella toimineen kerhon osanottajalista. Otaksun, että 13 listan ensimmäistä nimeä on kirjoittanut listassa ensimmäinen, minun käsialaani ne eivät ole. Muu teksti on kirjoittamaani ja kaikesta ei enää nyt ehkä selvääkään saa, toivottavasti siis elokuussa 1981 sai, Päivämäärän olen listan alkuun lisännyt, oikeaoppisesti.


”30.8.81
Laura Manninen 6b
Lasse Manninen 3 b
Janne Manninen 4A buu!
Janne Niemi 6 A
Kökö Törn 6b
Päivi Paldanius 5 A
Pasi Mann 6a buu!
Timo Varis 4b
Mika Soini 5a
Tommi Vahvelainen 4b
Jari Lahdelma 3a
Kalevi Markkanen 5b
Marianna Mäkinen 6b

Lasse
Jaana
Juhani Suikki
Marko Vesa
Mika Soini
Timo Varis
Harri Levonen
parakki kirkonkylä”.
(Lista, jossa viimeinen rivi on kovin epäselvästi kirjoitettu)

En nyt tarkkaan muista mihin tämä liittyy, mutta 8 mm-kuvia valmistui kolme.

- Ratkaisu. Kuvia äänestyspaikalta ja sitten lehtien etusivulta vaalin tulos: Koivisto valittiin presidentiksi. Muutama minuutti.

- Kammottava röyhtäisijä . Kuvia röyhtäilijästä ja äänet varmaankin c-kasetille. Muutama minuutti.

- Meidän koulu. Kuvaukset Gesterbyn koulun evakkomatkasta. Osa toiminnasta oli pääkoululla, yksi luokka (mm. Lauran) oli Gesterbyn kerhohuoneella, siinä jossa on sentään päässä iso ikkuna, yksi oli Lindalin kerhojuoneella, jossa ikkunat olivat katon rajassa , kellarikerroksen kapeat ikkunat ja yksi tai kaksi luokkaa oli Gesterbyn navetassa, ihan viihtyisiksi kunnostetuissa tiloissa, joita myös kansalaisopisto käytti iltaisin. Ainakin 30 minuuttia ja Pirkko luki tekstin C-kaseille ja selosti tapahtumia filmin pyöriessä. Tämä ”synkkaus” onnistui ihan hyvin.

Yleistä. Kalusto taisi olla nuorisotoimiston, mielestäni se ei ollut S8 vaan siis 2x8, kapeampi, Oppilaat suorittivat kuvauksen ja olivat näyttelijöinä, Minä muistan olleeni silloin tällöin valomies ja sillä tavalla vaativa ohjaaja, että kuvaukset tehtiin aina jalustaa käyttäen.

Ratkaisu ja Kammottava röyhtäilijä ovat jossakin tallessa, mutta Meidän koulu on ehkä kadonnut. Jos se Koiviston valinta osui vuoteen 1982, niin vuosikymmenen lopussa vein kelat ja C-kasetin Kirkkonummen ammattikoululla toimivaan videopajaan, siellä noustiin 2. kerrokseen aika jyrkkiä portaita, siis halliin rakennettuun huoneeseen. Videopajaa johti, Hagman, siis Kirkkonummelle elokuvateatterin rakentanut mies, toivottavasti nimi on oikein. Jätin sen sinne, sen filmin ja pyysin siirtämään VHS -kasetille, kuvan ja äänen. Mutta kävi niin, että en antanut yhteystietojani, enkä itsekään siis ole ottanut yhteyttä. Nyt lienee jo liian myöhäistä, Usein oli tarkoituksena lähettää kirje Kirkkonummen ammattioppilaitokseen, jollaiseksi nimi muutettiin ja kysyä videopajan vetäjästä, jotta ottaisi yhteytä, En koskaan saanut aikaiseksi tällaista kirjettä.  Jos nyt joku tämän lukee ja tietää elokuvan ”Meidän koulu” kohtalosta jotakin voisi ottaa yhteyttä. (Nettisanomat -sivuston lopussa, joka sivun lopussa on yhteystiedot).

Kerron filmeistä:


Ratkaisu. Saimme luvan filmata ja koulupojat filmasivat äänestyspaikkaa, Gesterbyn koulun jumppasalia ja äänestystapahtumaa myös niin, että vain jalat näkyivät, silloin pikkulapset saivat tulla äidin mukaan äänestyskoppiin verhojen taakse. Tämä siis lauantaina tai sunnuntaina. Siihen aikaan äänestyspäiviä oli kaksi.
Seuraavalla kerralla olin hankkinut suuren joukon eri sanomalehtiä ja niiden etusivut ja uutissivut seurasivat toinen toisiaan: Koivisto on presidentti. Koululaisten nimiinhän elokuva tietenkin meni, vaikka lähtöidea oli ohjaajan,  jonkunlainen dokumentoinnin tarve. Filmi voi löytyä jostakin laatikostani.

Kammottava röyhtäisijä
vai röyhtäilijä, nimi täytyy varmistaa ”röyhtäilijältä”!
Muistaakseni jonkinlaisiin kummitusasuihin pukeutuneet pojat olivat näyttelijöinä ja kauhistuivat tämän pääröyhtäilijän ääntä melkein kuollen siihen paikkaan. Kymmenkuntahan tässä kerhossa lienee ollut mukana, kaikki poikia.

Meidän koulu.
Kertomus hajautetusta koulusta: pääkoulu, Gesterbyn kerhohuone, Lindalin kerhohuone, Gesterbyn navetta. Lähtöidea oli kannanotto oppilaiden, suomenkielisten, käsittelyyn. Ruotsinkielisellä puolella tällainen ei ainakaan silloin olisi tullut kuuloonkaan.

En enää kuvausjärjestystä muista, muuta kuin, että  ainakin Gesterbyn kerhohuoneesta otettiin joltain tunnilta kuvaa ja lisäksi sitten katon rajassa kulkevasta lohikäärmeestä, johon jokainen oppilas oli tehnyt pätkän. Lamput katossa eivät olleet riittävät ja valitin asiasta koulutoimenjohtajalle, mutta mitään ei korjattu. Laura kertoi silmiensä näkökyvyn huonontuneen sinä vuonna. 

Kuvaus tapahtui yhden päivän aikana, muistaakseni ja seuraavaksi pääkoululta jotakin ja myös opettajainhuoneesta jossa nuori miesopettaja (nimen olen unohtanut) sekoittaa maitoa kahviinsa kynää lusikkana käyttäen, joka tapahtuma herätti koululaisissa hilpeyttä.

Lindalin kerhohuoneella kuvattiin kellarimaista tunnelmaa ja jossa opettaja kirjoitti Galilein C:llä. Tällainen jäi mieleeni, mutta eihän minun tehtäväni ollut muuta kuin pidellä valoja.

Lopuksi Gesterbyn navetalle, ehkä kahteen luokkaan ja muistaakseni Mikko Oksanen kajautti musiikkiluokassa sellaisia oo soole miioja että jo silloin harmitti kun niitä ei saanut tallennetuksi, siis ääntä.

Vielä muistan sellaisenkin hauskan sattuman, että kuvaaja otti tyttöjen telinehypystä vain sen pari sekuntia kestävä hyppyosan, jolloin valmiiseen tulokseen tuli varsinaista vipinää ilman mitään liimaamista ja leikkaamista,

Muistan kyllä niin, että mitään ei leikattu pois, kaikki näytettiin ja vieläpä siinä järjestyksessä missä kuvattiin.
Alkutekstit tekstattiin ja lopputekstit
”Meidän koulu”
”Gesterbyn ala-aste 1982”
, kerhon nimeä en muista loppuun laitetun.

Kun tulos oli mykkänä valmis niin saatiin Pirkko rohkaistumaan sen verran, että hän selosti filmin tapahtumat  C-kasetille,

Ja lopputekstien jälkeen lisäsin sinne oman ääneni ja kuvassa oli hämärtyvässä illassa ”Navettarakennus” ja teksti meni jotenkin niin, että tällaisestakin  koulusta osalle jää koulumuisto.


Nyt Rasmus raapii, sillä on nälkä ja tämä stoorikin on nyt lopussaan. Lopetan ja lähden uimahalliin vesijumppaan polvia hoitamaan.
Tiistai 2013-10-01- klo 12:15. Pertti Manninen
Oikoluvun jätän iltaan! Rannekin on jo kohta aivan turta. Sama.

--
Kello on nyt 18:35. Vain hiukan lisään edelliseen.

Missä kerhon 8 milliset sitten näytettiin? Tietenkin kerhossa niitä koostaessa useampaankin kertaan. Siitä en ole varma näytettiinkö ne koulussa luokissa. En edes siitä näytettiinkö ”Meidän koulu” kaikille. Mielikuva on, että se näytettiin ainakin niille oppilaille, jotka olivat filmissä mukana. Tästäkään en ole aivan varma. Jos näin oli niin meillä oli joku kerholaisista koneenkäyttäjä ja toinen kasettinauhurin käyttäjä ja muistan kyllä, että välillä piti aloittaa alusta kun kuvan ja äänen synkronointi ei ensimmäisellä kerralla onnistunut.

Seuraavan muistan vielä näkömuistinakin. Koulussa oli vanhempain ilta ja käsittääkseni vanhemmat tulivat sitten illan päätteeksi ruokasaliin. Mielestäni sali oli aivan täynnä aikuisia ja mielellään he katsoivat tämän puolituntisen. Muistan kun sitä jopa hämmästeltiin ja kehuttiin, Olihan se kuvattu ihan korkealaatuisella kalustolla kameran ollessa paikallaan jalustalla, joten kuva oli kyllä terävä ja sen verran isokin, että kaikki sen näkivät. Ääntähän ei ollut, paitsi Pirkon selostus, joka alkuvarovaisuuden jälkeen muuttui vivahteikkaan riemukkaaksi. Pirkon sukunimeä en muista, mutta siihen aikaan kyllä osoitti rohkeaa luonnetta kun uskalsi ryhtyä selostajaksi!

Nyt oikoluen tähänastisen ja laitan nettiin, tuleehan samalla ylimääräinen varmistus tälle tekstille tehtyä.

Kello on nyt 21:27 tiistaina 2013-10-01 ja lopetan tältä päivältä. PM

--
Keskiviikko 2013-10-02 klo 08:22. Ulkona 2 astetta, sisällä enemmän. Harmaa sateeton päivä. Kahvikuppi vieressä jatkan. Voisi sanoa, että ympyrä sulkeutuu kun kirjoitan seuraavan. Tintit etsivät ruokaansa vielä vihreiltä puilta ja pensailta muutaman metrin päässä.

11. Käsinkirjoitettuja ohjelmistoluonnoksia.
(16 mm)

”Mikki kapellimestarina
Asuntovaunu karkuteillä x
Noidan oppipoika”

Ruskehtavalla halpapaperisella arkilla, jonka toinen puoli oli tyhjä. Ei mitään päiväystä. Nämä elokuvat ovat huikeita aikansa saavutuksia, joiden esittämisestä muistan kuitenkin parhaiten ”Kellonpuhdistajat”, joka näytettiin Gesterbyn ruotsinkielisen koulun parakkirakennuksessa. Riemu oli rajaton, niin lasten kuin aikuisten.
Filmien palauttamisen yhteydessä piti ilmoittaa niiden kunto vuokraajalle, Suomi-Filmille postikortin kokoisella pahvilapulla. Tällaiselle kortille olen kirjoittanut joitakin elokuvien nimiä, 3 etupuolelle ja 11 takapuolelle. Ensin tämän jostain syystä palauttamatta jääneen kortin teksti. Kortti on täytetty kyllä asianmukaisesti (x:t). Mitään päivämäärää kortissa ei ole.

”SUOMI-FILMI OY Kaitafilmiosasto Uudenmaankatu 44 , 00120 HELSINKI 12
ELOKUVAKONEEN HOITAJIEN HUOMIOON
Täytettävä ja palautettava elokuvien mukana.
Voimme parantaa elokuvapalveluamme sekä Teidän että toisten lainaajien hyödyksi, jos ystävällisesti autatte meitä ilmoittamalla huomionne elokuvien kunnosta.
x Filmi on palautettaessa täydellisessä esityskunnossa
Filmi on korjattava ennen seuraavaa esitystä
x osa I
x osa II
osa III
osa IV
MUISTITHAN PUHDISTAA FILMIRADAN ENNEN ESITYSTÄ?
Ilmoituksen antaja”

Elokuvien nimet tällä kortilla:
”kerran pariisissa
Mephisto
Täältä tullaan elämä
Veronika Vossin kaipuu  Fassbinder
Pahus mikä nainen  Straisand
varastettu ilmalaiva  k-8
Peppi pitkätossu karkuteillä
Asterix
Eläinten maailma
Hempan baari
nuorille Maan lapset
Tyttö kaljassa
Kerran elämässä
pelastukoon ken voi”


Seuraavissa kahdessa arkissa on sitten päiväyskin mukana. Paperi on parempilaatuista valkeaa ruutulehtiöstä repäistyä. Ne voisivat esitettyjen elokuvien luetteloita, koska ne alkavat helmikuusta -81 ja päättyvät huhtikuuhun -83, mutta tämä vaatisi vahvistusta kausiohjelmistosta. Tähän teksti kuitenkin sellaisenaan joitakin pilkkuja lisäten tekstin erottumiseksi.
(16 mm)

1. sivu:
”19.5.83
K, A, N Enoni on toista maata , OEK
2/81
Lelouch : Kokonainen elämä , Ranska 1975 , 149 min , SF
von Trotta : Katkera herääminen , SaksanLT 1978 , 94 min , SF
Laine : Luottamus , Suomi/NL 1975 , 95 min , VAVK
Niskanen : Pulakapina , Suomi 1977 , 112 min , SF
Niskanen: Syksyllä kaikki on toisin , Suomi 1978 , 110 min SF
Vaala : Koskenlaskijan morsian , Suomi 1937 , 81 min , SF
Vaala : Juurakon Hulda , Suomi 1937 , 88 min , SF
Arnfred : Johny 18-vuotias , Tanska 1980 , 105 min , SF
Chytilova :Omenaleikki , T-slovakia 1976 , SF
4/81
Breien : Testamentti , Norja 1979 , 95 min , SF
Orko/Gaidai : Tulitikkuja lainaamassa , Suomi/NL 1980 , 100 min , SF
Gabor : Angi Vera – nuoren naisen , Unkari 1979 , 96 min , OEK
A , Cassavetes : Ensi-ilta , USA 1977 , 144 min , SF
6/81
Eisenstein: Viva Mexico , NL 31-32 , 129 min , Kos
Lewis : Anteeksi miten pääsen … , USA 1970 , 96 min , FH
10/81
Taviani(t) : Isäni, herrani , Italia 1977 , 113 min , OEK
Bunuel : Kulta-aika . Ranska 1930 , 62 min , OEK
Bergman : Kesäyön hymyilyä , Ruotsi 1955 , 109 min OEK
Bergman : Kuiskauksia ja huutoja , Ruotsi 1972 , 91 min OEK
12/81
Delvaux : Nainen hämärän puutarhassa , Belgia 1978 , 112 min , Rosa
Ray : Shakinpelaajat , Intia 1977 , 120 min , Rosa
Gudmunsson : Maan lapset , Islanti 1980 , 94 min , SF
Fellini : Orkesteriharjoitus , Italia/SLT 1978 , 73 min , Rosa
Sandoy : Dagny – taiteilija elämää , Puola/Norja 1977 , 88 min , SF
Henning-Jensen : Silmänräpäys , Tanska 1980 , 91 min , SF
Schmidt: Miksi meillä ei ole lasta , Tanska 1980 , 98 min , SF
2/82
Frears : Vainukoira , Englanti 1971 , 84 min , FH
Rademalers : Max Havelaar I , Hollanti 1977 , 90 min , SF
” ” ” II , ” ” , 90 min , SF
A , Szabo : Mephisto , Unkari 1981 , 142 min , SF
Ivory : Eurooppalaiset , USA 1979 , 90 min , SF
4/82
N , Sjöman : Salaisuuksien talo , Ruotsi 1979 , 98 min , SF
Kuortti : Kiljusen herrasväki , Suomi 1981 , 105 min , SF
Zsombolyai : Tullivapaa avioliitto , Unkari/Suomi , 1980 , 101 min , OEK
Kennedy : Hyvät kaverit ja pahat kaverit , USA 1969 , 90 min , FH”

2. sivu:
”6/82
N , Brooks : Villiä hurjempi Länsi , USA 1974 , 93 min FH
Griffith : Kansakunnan synty , USA 1914 , 125 min , OEK
Wood : Ilta oopperassa , USA 1935 , 96 min , OEK
Wood : Päivä kilpa-ajoissa , USA 1937 , 109 min , OEK
7-8/82
Makarejev: Montenegro eli helmiä ja harjoja , Ruotsi/Engl 1981 , 97 min , SF
Linnasalo : Vartioitu kylä 1944 . Suomi 1978 , 99 min , SF
Linnasalo: Aurinkotuuli , Suomi 1980 , 100 min , SF
11/82
Kieslowski : Amatööri , Puola 1979 , - min , Puolan suur
Wajda : Kapellimestari, Puola 1979 , 102 min , Puolan suur
Zanussi : Vakio , Puola 1980 , - min , Puolan suur
12/82
N , Suominen : Täältä tullaan elämä , Suomi 1980 , 117 min , SF
2/83
Arnold : Hiiri joka murisi , Englanti 1959 , 83 min , FH
Kaurismäki : Saimaa-ilmiö , Suomi 1981 , 128 min , SF
Långbacka : Herra Puntila ja hänen … , Suomi 1979 , 112 min , SF
A , Cüiney : YOL , Sveitsi (Turkki) 1982 , 112 min , Gaudeamus
Kachyna : Kerran elämässä , T-slovakia 1979 , 127 min , SF
4/83
A , Saura : Korppi sylissä , Espanja 1975 , 110 min , Rosa
Herzog : Aguirre, Jumalan viha , SLT 1972 , 95 min , Rosa
Herzog : Fitzgeraldo , SLT 1982 , 158 min , SF
Kaurismäki : Arvottomat , Suomi 1982 , 119 min , SF
K , A , Hartzell - Helminen : Kuningas jolla ei … , Suomi 1982 , 92 min , Sf
N , Coppola : Olet jo iso poika , USA 1967 , 96 min , FH
McLaglen : Pako helvetistä , USA 1971 , 98 min FH
N , Mankiewicz : Lännen kieroin kaveri , USA 1970 , 125 min , FH
Wilder: Fedora – arvoituksellinen nainen , USA 1978 , 113 min , Rosa

A , Ulvova Mylläri
Tsaikovski”

Edelleenkään en osaa sanoa mikä tämä lista on, mutta tähän nyt kuitenkin vuokraajien täydellisemmät nimet:
SF = Suomi-Filmi Oy
VAVK = Valtion AV-keskus
OEK = Oulun elokuvakeskus
Kos = Ab Kosmos Filmi Oy
FH = Filmihankkija Oy
Rosa = Ruusun Aika Oy
Puolan suur = Puolan suurlähetystö
Gaudeamus = Gaudeamus Oy

Kolmantena sivuna on sitten päiväämätön kausiohjelma. Numerot viittaavat ilmeisesti esitysjärjestykseen:

”NUORET

7 Sjöman : Salaisuuksien talo , Ruotsi 1979 , SF
Suominen : Täältä tullaan elämä , Suomi 1980 , SF
Becker : Rakastajatar , Ranska 1932 , Rosa
Coppola : Olet jo iso poika , USA 1967 , FH
2 Brooks : Villiä hurjempi länsi , USA 1974 , FH
5 Mankiewicz : Lännen kieroin kaveri , USA 1970 , FH
6 Gaidai : Briljanttikäsi , NL 1968 , kos

AIKUISET
3 Saura : korppi sylissä , ESP 1975 , Rosa
5 Szabo : Mephisto , Unkari 1981 , SF
1 Cassavetes : Ensi-ilta , USA 1977 , SF
4 Sternberg : Sininen enkeli , Saksa 1930 , Rosa
7 Kassila : Jousiampuja , Suomi 1982 , SF
2 Bergman : Kesäyön hymyilyä , Ruotsi 1955 , OEK
6 Ray : Shakinpelaajat , Intia 1977 , Rosa

KOULULAISET
5 Ihmeellisen asteen yhteys , USA , SF

6 Kapteeni Horatio Hornblower , USA/Engl 1961 , FH
2 Dolin : Vuorten kuningas , NL 1969 , Kos
4 Rou : Kultaiset sarvet , NL , Kos
7 Witikka : Pikku Pietarin piha , Suomi 1961 , SF
3 keaton : Kenraali , USA 1926 , OEK
1 Moukle : Uskomaton seikkailu , USA 1963 , SF”

Pienet painovirheet voivat olla mahdollisia, kun silloinen tekstaukseni ei jaksanut kaikkia koukeroita piirtää.  Lisäksi tässä nipussa on mukana yksi kausiohjelmalennäkki, johon on piirretty erilaisia kuvioita.

Jäljellä on enää kaksi osiota, joista kuvat ovat tulossa. Tähän lähinnä vain otsikot:

12. Helsingin elokuvateatterien viikko-ohjelmia 1981- 1983. 12 kpl.

Kansilla:

Elokuvaviikko
30.10. – 5.11.1981

 - Syöksykierre , Ohjaus Tapio Suominen, MAXIM1 ARENA 1
 - Pako kiven sisältä , Savoy
 - Mikey & Nicky , STUDIO 1 2 3
15 – 21.1.1982
- Vain kun nauran , Ohjaus Glenn Jordan , Tulossa BIO BIO
- Lola , Ohjaus Rainer Werner Fassbinder , MAXIM 2
- Ramses ja unet , ohjaus Heikki Partanen , tutkimus Rotislav Holthoer , ILLUSION NORDIA SININEN KUU
26.2. – 4.3.1982
- Vaihtoparit, BIO BIO
- Kulta-aika , Luis Bunuel , ainoastaan matinea DIANA
- Kauhun kasvot , Masaki Kobayashi , DIANA
12- 18.3.1982
- Ragtime – toivon ja vihan aika , Milos Forman , GLORIA UUSI ORION
- MP – minä pelkään , Ohjaus Pekka Hyytiäinen , Tulossa ILLUSION
- Honky Tonk Freeway – Vallaton valtatie , Ohjaus John Schlesinger , Tulossa
16-22.4.1982
- Henkilökohtaistako? , ohjaus M.Summers , STUDIO 1 2 3
- Ihmissusi Lontoossa , Ohjaus John Landis , FORMIA
- Rakkauden apostoli , ohjaus Christopher Miles , Odotettu ensi-ilta piakkoin
23-29.4.1982
- Rakkauden apostoli , ohjaus Christopher Miles , UUSI GLORIA
- Lomaviikko, Bertrand Tavernier , DIANA
- Tess , Roman Polanski , STUDIO 1 2 3
21 – 27.1.1983
IV POHJOISMAINEN ELOKUVAFESTIVAALI
Yleisönäytökset Kino Nordiassa (Yrjönkatu 36)
- Mikael Ekman : Jönssonligan och Dynamit-Harry  (S)
- Hans Erik Philip : Det parallelle lig (DK)
- Hans Otto Nicolayssen: Krypskyttere (N)
- Hrafn Gunnlaugsson : Okkar á Milli (I)
- Gianni Lepre : Henrys bakvaerelse (N)
- Larus Oskarsson : Andra dansen (S)
- Jan Troell : Ingenjör Andrées luftfärd (S)
- Knut Andersen : For Tors skyld (N)
- Agust Gudmundsson : Med allt á hreinu (I)
- Claus Ploug : Den ubetaenksomme elsker (DK)
- Erik Clausen : Felix (DK)
- Ingrid Thulin : Brusten himmel (S)
Liput 15 mk (elokuva-arkiston jäsenille 10 mk). Järjestäjät: Pohjoismisden elokuvafestivaali ja Suomen elokuva-arkisto.
- Fanny & Alexander, Ingmar Bergman Elokuva , Kuvaus Sven Nykvist , Adams Filmi , ADLON
28.1. – 3.2.1983
- Hei me nauretaan , John Landis- komedia , STUDIO 1 2 3
- John Reedin Punaiset kellot , Ohjaus: Sergei Bondartshuk , Ensi-ilta piakkoin KOSMOS 1
18 - 24.3.1983
- Kermakakkukomedia , ohjaus Steven Paul , UUSI ORION STUDIO
- 48 tuntia , Ohjaus Walter Hill , Viikon päästä se tulee! BIO REX
6 – 12.5.1983
- The Rolling Stones – legenda jo eläessään! ; Ohjaus Hal Ashby , STUDIO 3
- Huuma “Body Heat” , DIANA
- Syvä joki , Tuott. ja ohjaus John Boorman , NORDIA
5.8. - 11.8.1983
- Flashdance , Directed by Adrian Lyne , MAXIM 1
- Monty Python – Elämän tarkoitus , Ohjaus Terry Jones , BIO BIO
11,5. – 17.5.1984
- Kaikki pelissä , A Taylor Hackford Film , MAXIM 2
- Varokaa, isä on irti , GLORIA


13. Muuta sälää
Lassen englanninkielen vihko.
Onnittelukortin osa?
Melontakerhon esite
.

14. Lukuisia eri Kirkkonummen lehtien numeroita. joissa ei ole Kirkuvasta tai sen vetäjästä mitään.



Nyt on sopiva hetki lopettaa. Täytyy lähteä kauppaan hakemaan evästä itselle ja Rasmuksellekin, Huomenna lähden parin päivän reissulle, yövyn 100-vuotiassa mökissä ja Rasmuksen hoitaja käy riittävästi katsomassa ja ruokkimassa. Kissa nukkuu, kun väki on poissa?

Tämä Kirkuvan puoli historia sai alkunsa siitä löytämästäni, käsiini puolitarkoituksella tupsahtaneesta laatikosta, josta videot on aikanaan nähtävissä. Niin kuin alussa kerroin kuvasin kaiken materiaalin ja yritin sillä tavalla kertoa tätä historiaa. Se tapa osoittautui mahdottomaksi toteuttaa ja nyt tämä on yhtenäisenä tekstinä, jonka jotenkin jäsentelen ja johon lisään niitä kuvia ja lisäksi joskus linkitän materiaalin itseensäkin ja ulkopuolelle, suunnitelmat ovat ainakin olemassa.
Tämä elokuvakerhon historia laajeni sitten omiin touhuihini kunnallispolitiikassa, samoihin aikoihin ja myös muihin elokuviin liittyviin toimiini Kirkkonummella, kansalaisopiston tuntiopettajana ja Gesterbyn ala-asteen kerhonvetäjänä.
Kaikki liittyvät kaikkeen ja tämä laatikko rajasi mistä kerroin.
Ehkä otsikoksi sopisikin paremmin ”Erään laatikon tarina” tai ”Papereita eräästä laatikosta”.

Kirjoitan tähän lupauksen: Tämän kirjoituksen loppuun tulee linkkejä teksteihin ja kuviin. Merkitsen niihin aina päivämäärän.

Sen minkä kirjoitin, kirjoitin. Toisin sanoen tästä en muuta enää mitään tekstiä, vaan jos sieltä virheitä löydän niin kirjoitan ”oikaisun”  viereen viereiselle palstalle johon myös lisään linkkejä ja kuvia.

Harmaata on Keski-Suomessa, tintitkin ovat hiukan menneet huilaamaan, katson vielä lämpötilan: ulkona on viisi astetta.

Keskiviikko 2013-10-02 klo 12:20. Pertti Manninen.

Tällainenkin asia tuli mieleeni: Kun sitä ”Meidän koulua” emme kuvanneet joka luokassa , niin keksimme, että kuvaamme vilinää käytävässä. Rehtori Raimo Arposelle tuli kerran sitten pikkutyttö, tyttö muistaakseni, kertomaan että häntä ei filmissä näkynyt. Rehtori kertoi minulle sitten myöhemmin, että hän oli vastannut: ”Kyllä minä sinut mielestäni näin siinä rappuja alastullessa”. Näin. Ja Näin klo 12:34 PM.
--



ELAMA.fi - Riippumaton julkaisu. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com

ELAMA.fi -
Elokuvakerho KIRKUVAN puolihistoria - Kuva: Jacques Demy.- nettisanomat - 12.fi - Lakisanomat - Viikkosanomat - Kuvasanomat - Sanomatori

Ohjaaja


Jacques Demy. 5.6.1931 Pont Château -27.10.1990 Pariisi.

http://www.nettisanomat.com/
2007/06/05/etusivu.htm

 

KIRKUVA – Elokuvakerho - PUOLI HISTORIA – OSA 4 - Lisäys


2013-10-07 KIRKUVA

Vuoden 1984 kausiohjelman takana nimet
”Miko Virkkunen 5 mk
TANJA PACKALEN 5 mk”

Multiprint-aineisto kuoressa luki:
”Valtion taidetoimikunnat Taiteen keskustoimikunta Virkalähetys
Pertti Manninen Tieteellisten kirjastojen ATK-yksikkö PL 312 00171 Helsinki 17”

Multprint-lokerossa: Pieni keltainen kerhokortti sydämellä.

Luetteloinnista puuttui kokonaan esiin pulpahtanut aineisto:
Kolme Suomen elokuvakerhojen liiton Sekl ry:n kirjaesitettä:
”Kirjat”
”Uusia elokuvakirjoja”
”Kävelykepin siemenet”

Lisäksi kansikuva Jack Londonin kirjasta Rautakorko

Kuva elokuvasta ”Nolla käytöksessä”

Ketjupaperille aloitettu juliste: ”LOMAVIIKON MAANA”-

16:22 PM



ELAMA.fi - Riippumaton julkaisu. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com

ELAMA.fi -
Elokuvakerho KIRKUVAN puolihistoria - Kuva: Jacques Demy.- nettisanomat - 12.fi - Lakisanomat - Viikkosanomat - Kuvasanomat - Sanomatori

Ohjaaja


Jacques Demy. 5.6.1931 Pont Château -27.10.1990 Pariisi.

http://www.nettisanomat.com/
2007/06/05/etusivu.htm




elama.fi - Riippumaton julkaisu. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen.
Yhteys: nettisanomat @hotmail.com.

ELAMA.fi - KIRKUVA - Elokuvakerho - Puolihistoria - Kirkkonummi - 1980-luku - Pertti Manninen, Markku Paavilainen, Kirkkonummen urheilijat, KIRKU- Kuva: Jacques Demy. 5.6.1931 Pont Château -27.10.1990 Pariisi. - Cherbourgin sateenvarjot. 1964. - Rochefortin tytöt. 1967. nettisanomat - 12.fi - Lakisanomat - Viikkosanomat - Kuvasanomat - Sanomatori

Sunnuntai 2013-09-22, Keskiviikko 2013-09-25, Tiistai 2013-10-01 21:27, 2013-10-02 12:41, 2013-10-05 15:53, 2013-10-12, 2013-10-13, 2013-11-30, 2013-12-29

TYÖPÄIVÄKIRJA

KIRKUVATEKSTI

 

 

 

 

Tämä elama.fi- sivusto on nettisanomat.com-sivuston rinnakkaissivusto sisältäen myös omaa materiaaliaan. Vuodet 2015 ja 2016 sekä hakemisto sivuston hs27.com pohjalta 2016-03-27.